Mä en oikeen oppinu ottamaan niitä tavoitteita: jos mä otin paljo, tuli liikaa enkä mä ehtiny tehdä niitä, tai sitte otin liian vähän eikä ollu ruuan jälkeen enää mitään tekemistä ja siitä tuli sanomista. Mutta mä teen nykyään sillä lailla, että otan vaan matikan tai äidinkielen kirjan ja alan vaan tehdä niitä töitä. Yritän tehdä koko työajan, mutta oli sekin aika vaikeeta, ku Marwin tai Samuli tai joku muu alko mölistä ja leikkiä luokassa ni sitte mä menin siihen mukaan. Oli vaikee pitää itteään kurissa mutta nyt mä oon vähä oppinu itsekuria.
Mä oon ihan hyvin oppinu asioita, oon oppinu lukemaan ja kirjottamaan ja aika varmasti oon paremmin oppinu ku jos oisin joutunu tavallisessa koulussa koko ajan kuuntelemaan opettajan pälpätystä, ei semmosta jaksa pieni lapsi. Mä en ainakaan jaksais heti yheksän jälkeen aamulla.
Yleensä mä tulen kouluun mielelläni mutta joskus oon niin väsynyt että ei meinaa jaksaa ja suututtaa. Mutta ku pääsee tänne sisään, se jotenkin unohtuu eikä muista onko väsyny vai ei.
Mä haluaisin olla hyvä vähä kaikessa ja sitte ku mulle tulee virheitä vaikka laskuissa mua suututtaa ihan kamalasti enkä mä pysty enää oikeen laskemaan niitä uudestaan, mä vaan koetan arvata ja sitte se menee koko ajan väärin eikä siitä tuu mitään. Sillon mua suututtaa. Se on kaikkein vaikeinta ja sitte se itsekuri.
Äidinkielestä mä en oikein tykkää. Ne semmoset tehtävät, joissa pitää keksiä sanoja laatikoihin, on inhottavia. Musta olis kivempi kirjottaa vaan omia juttuja.
Kavereiden kanssa mä tuun hyvin toimeen eikä mua kiusata, ei oo viime aikoina kiusattu. Se on paljon paremmin ku viime vuonna, meillä oli riitoja ja tappeluita koko ajan.
Aaron, 1.lk.
Ensin kun tullaan kouluun täytyy sanoa moi. Sitte alkaa aamukokous, jossa kerrotaan kaikkia asioita koulusta ja koulupäivästä. Sen jälkeen otetaan tavotteet. Mä katon kirjasta sivut ja kirjotan ne tavotelappuun ja tuun näyttämään opelle. Sitte teen työt. Jos ne tulee valmiiks liian aikasin pitää ottaa lisää. Mutta jos ei ehdi tehdä ku on vaikka leikkiny liikaa, ni jää koulun jälkeen tekemään niitä. Minä oon ihan pari kertaa jääny vaan pariks minuutiks ja saanu ne tehtyä.
Täällä on hyvä ku saa ite päättää, sillon oppii paremmin ja on kivempi tulla kouluun. Mulla on paljon kavereita eikä oo ollu ku kaks riitaa, molemmat Marlonin kanssa. Talvella lähdin pois koulusta mutta ope tuli perässä niin kauan että otti kiinni ja kantoi takaisin koululle. Minä olin vihainen ja revin opea tukasta ja huusin kovaa mutta takaisin tultiin kuitenkin. Sitte se viha meni pois.
Matikka on kivaa ja äidinkieli ei, varsinkaan kaunokirjotus. Siitä mä en tykkää. Mutta tähän kouluun mä haluaisin tulla, ku on tietsikoita ja pääsee nopeemmin koulusta eikä päivä kestä kolmeen.
Marwin 1.lk.
Pitää pistää ne sivut mitä ottaa ni tavotepaperille. Ne näytetään opelle ja sitten on töittentekoaika. Kurjin työ on kirjottaminen ja hauskina on matikka.
Tykkään tästä ku saa ottaa ite tavoitteet ja saa tehdä niin paljon töitä ku haluaa. Sen takia oon tykänny enemmän tulla kouluun ku on enemmän tehtäväkirjoja ja tehtäviä. Koulussa on kaikkein mukavinta töitten teko ku oppii paljon asioita. Mie olen oppinu paljon. Oon oppinu lukemaan ja se on hienoa, en olis uskonut että opin!
Me muutetaan ja mie joudun isoon kouluun. Vähä jännittää ja voi tulla ikävä. Mieluummin jatkaisin täällä.
Jonna, 1.lk.
Ihan tavallisesti vaan; otetaan tavotteet ja tehään töitä! Otan matikan tai äidinkielen kirjan ja katon sivut ja tehtävänumerot, pistän ne siihen tavotelappuun ja tuun näyttämään. Ja sitte mä vaan teen töitä.
Jos mä saisin päättää ni ottaisin kolmosen kirjat, ei näitä ekan ja tokan luokan juttuja jaksa tehdä. Se on hyvä ku saa ite päättää mitä tekee, mäkin oon jo tokan luokan kirjassa matikassa. Se on mun oma pää ku auttaa oppimaan.
Mä en oikein viihdy koulussa ku ois kivempi leikkiä eikä tehdä töitä, vaikka oon tehnykin aika paljon töitä. Melkein kaikki työt on yhtä kivoja, mutta kaunokirjotus ei ole. Se on kurjaa ja vaikeeta. Viime vuonna oli paljon helpompaa, ei ollu mikään vaikeeta. Mulla on ne kaikki eskarikirjat kotona. Mä voin ottaa ne huomenna kouluun, pyyhkiä kaikki pois ja tehä ne uudestaan!
Kaikkein mukavinta on ollu ehkä syöminen ja sitte se ku käytiin siellä veneretkellä. Enon hikijumppa -kirja on ollu mukavin kirja tehdä.
Mä haluaisin, että me muutettais tänne niin että mä voisin tulla tokalle tähän kouluun.
Samuli, 1.lk.
Minä olin ihan ihmeissäni kun koulu alkoi. Tämä oli ihan erilainen koulu, sai leikkiä ja kaikkea eikä tarvinnut mennä ulos. Oli paljon vapaampaa, sai piirtää ja ope luki joka päivä. Aamukokouskin oli, en alkuun tiennyt mitä se tarkoittaa mutta se on semmoinen kokous jossa sovitaan asioista. Ennen piti kysyä lupa kaikkeen, että saako mennä vessaan tai ottaa verkkatakin pois jos tuli kuuma. Sellaista täällä oli ennen! Se oli surkeeta, ei ole sitä ikävä!
Aamukokouksen jälkeen joudutaan oma päivätavoite hakemaan, laittamaan se ylös ja näyttämään opelle. Sitten pitää mennä töihin. On kaksi taukoa, ensin pieni ja ruokailun jälkeen pitempi. Minä tykkään siitä kun saa itse päättää omasta työnteosta ja saa leikkiäkin välillä eikä ole koko ajan vaan laskemista ja kirjottamista.
Nykyään ymmärrän aika hyvin mitä minulle suomeksi puhutaan mutta en ihan kaikkea, mutta suomen kielen kirjottaminen on ärsyttävää. Matikka on paljon parempi. Mutta englanti on kaikkein pahinta, minä inhoon sitä. Liikunta on paras oppiaine, jalkapallo varsinkin.
Semmosessa "oikeessa koulussa" pakotetaan koko ajan tekemään koulutehtäviä. Minä luulen että opin paremmin täällä, ainakin täällä on kivempi olla eikä ole kiire pois. Minä tulen kouluun koska haluan oppia lukemaan ja kirjottamaan ja muuta sellaista mutta en tulisi kouluun jos äiti ei pakottaisi.
Marlon, 4.lk.