Toisaalta tiedetään, että maalle muuttoa toivovia suomalaisia on tutkimusten mukaan satoja tuhansia. Nopeiden tietoliikenneyhteyksien yleistyminen tuo tietotyömahdollisuudet maaseudulle. Loma-asuntoja muutetaan vauhdilla ympärivuotisiksi asunnoiksi.
Kylien kehittäjät tekevät osaavaa ja luovaa työtä, jotta suomalaisilla olisi jatkossakin perustuslaillinen oikeus valita vapaasti asuinpaikkansa. Maallemuuton on oltava mahdollista myös niille ihmisille, jotka eivät omista maata tai pysty rakentamaan omarahoitteista omakotitaloa. Nyt tarvitaan tuoreita työkaluja kylien kehittäjille.
Halmeniemen kylän asukkaat ovat kehittäneet Mäntyharjun itäisiä kyliä määrätietoisesti kylätoimikunnan, maa- ja kotitalousseuran ja yrittäjien yhteistyönä 90-luvun alusta saakka. Kylämme tunnetaan matkailusta, kulttuurista ja tuloksellisesta kylän kehittämistyöstä.
2000-luvulle tultaessa toteutimme Pomo+ -hankkeena seurantalon kunnostuksen. Olemme järjestäneet kahtena peräkkäisenä vuonna maakunnan rajat ylittävän kylien kehittämisseminaarin. Kyläläisten oma aktiivisuus toi meille myös nopeat tietoliikenneyhteydet keväällä 2004.
Kylämme on ollut koko 2000-luvun muuttovoittoinen, uusia asukkaita on muuttanut kylään kampanjamme myötä 47, ja he ovat tuoneet työnsä tullessaan. Kyläkoulussamme on lapsia 20. Tärkeimmät syyt, miksi perheet ovat muuttaneet kyläämme, ovat kyläkoulu ja kylän vahva yhteisöllisyys. Nykyisessä kuntien taloustilanteessa kyläkoulujen ratkaisevaa merkitystä kylien elinvoimalle ei ymmärretä.
Kylätasolla huomaa kuitenkin selvästi, että kyläkoulun vuoksi maaseudulle muuttaneet nuoret perheet voivat saada aikaan:
Nyt tarvitaan uusia työkaluja ja rahoitusmuotoja kyläyhteisöjen kehittämiseen. Maaseudun autioitumisen vastapainoksi täytyy tuoda esille kylien erilaisia kehityspolkuja, eräänlaisia mallikyliä, joihin kylien kehittäjät voisivat verrata omia ideoitaan.
Mallikylän uusia toimintoja voisivat olla:
Taantuvan taloutensa kanssa kamppailevassa kunnassa keskustelun avaaminen kunnallisten peruspalvelujen järjestämisestä uudelta pohjalta tarvitsee tukea maakuntatason ja valtakunnan tason päättäjiltä.
Olemme valmiita vuoropuheluun ja kehittämistyöhän. Olemme myös valmiita verkostoitumaan eri puolilla kotimaata ja Keski-Eurooppaa olevien kylien kanssa ja etsimään yhdessä vaihtoehtoisia muotoja taata peruspalvelut haja-asutusalueella.
Surkeilun sijaan pitäisi kääntää ajatukset tulevaisuuteen ja kuunnella kylien asukkaita ja kylille muuttoa suunnittelevia. Siltä pohjalta voidaan suunnitella ja toteuttaa merkityksellisiä palvelurakenteen uudistuksia. Tärkeää olisi myös saada tutkimus- ja seurantatietoa päätöksenteon pohjaksi.
Toivomme avointa arvokeskustelua Etelä-Savossa. On herättävä kuuntelemaan kylien kehittäjiä ja toteutettava rohkeasti tuoreita hankkeita palvelujen uudenlaiseksi järjestämiseksi.
Keskittämisstrategioiden rinnalla kannattaisi antaa kehittyville kylille mahdollisuus näyttää, mihin ne kykenevät. Kun onnistuneita käytäntäjä löytyy, muutkin kylät ja seutukunnat innostuvat niistä ja käyvät tutustumassa paikan päällä - Halmeniemellä vierailijoita on riittänyt.
Matti Christensen
Halmeniemen kehittämisyhdistyksen hall. pj.
Marita Mattila
Mäntyharjun itäisten kylien kylätoimikunnan pj.
puh. 040 531 9942