NImitys "Kemppaisen yliopisto" kuvaa hyvin sitä osuutta, joka Kunnankirjuri Toivo E. Kemppaisella oli kouluhankkeessa kannatusyhdistyksen perustamisesta alkaen kuolemaansa saakka. Tammikuun 25. 1945 hän otti asian puheeksi Kirkonkylän kansakoulun johtokunnassa, jonka varapuheenjohtaja oli. Pitäjän vanhin kansakoulu teki asiassa virallisen aloitteen.
Kouluhallitukselta ei kuitenkaan saatu lupaa kunnallisen keskikoulun perustamiseen, eikä valtuusto ollut kiinnostunut yksityisen oppikoulun perustamisesta. Niinpä kouluhanke uhkasi tyrehtyä alkuunsa.
Kemppainen ei kuitenkaan tyytynyt tähän, vaan kävi yksityisesti kouluhallituksessa esittelemässä kouluhanketta. Kouluhallituksessa hänelle sanottiin, että mikäli onnistuttaisiin keräämään säädetty alkupääoma 500 000 markkaa, koulu todennäkäisesti saisi perustamisluvan. Kemppainen kutsui koolle neuvottelukokouksen, jossa otettiin esille kannatusyhdistyksen perustaminen 17.4.1945. Mukana oli 28 ihmistä.
Kokous asettui yksimielisesti koulun perustamisen kannalle. Huhtikuussa valtuusto myönsi yhdistykselle 300 000 avustuksen. Kun jäsenmaksuja kertyi noin 100 000 markkaa, puuttui alkupääomasta vielä 100 000 markkaa. Tämän vuoksi lähtivät Kemppainen ja kunnanlääkäri Männistö "kerjuumatkalle" Voikosken tehtaan johtajan tohtori Bertil Palmgrenin luokse. Hän antoi puuttuvan summan, nykyrahassa 50 000 markkaa. Kemppainen ja Männistö eivät olleet uskoa hyvää onneaan.
Kun raha-asia oli saatu järjestykseen, voitiin hakea lupaa koulun perustamiselle. Papereita Helsinkiin lähtivät viemään Kemppainen ja rouva Sally Palho. Hakemus ehti viime tipassa käsittelyyn, ja 21.6.1945 opetusministeri Johan Helo allekirjoitti luvan yhteiskoulun perustamiseksi Mäntyharjuun.
lähde: Mäntyharjun yhteiskoulu/lukio 1945-1995. Harri Korhonen: Ahdingosta autuuteen, s. 11-14. Kirjapaino Raamattutalo. Pieksämäki 1995. ISBN 951-972111-1-8