Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että suomalaisella koululla on myös pimeä puolensa. Juuri julkaistu UNICEFin tutkimus osoitti, että lasten ja nuorten kouluviihtyvyys on pohjalukemissa. Yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia mittaavissa ulottuvuuksissa tulokset ovat huonoja.
Ongelmiin on rohjettu nyt tarttua. Opetusministeriö on käynnistänyt hankkeita, joiden tavoitteena on koulumyönteisyyden vahvistaminen ja koulun kehittäminen lasten ja nuorten hyvinvointia edistäväksi yhteisöksi. Tämän vuoden alussa käynnistyi Jyväskylän yliopiston Tutkiva opettaja -verkostossa opetusministeriön rahoittama 'Ilon pedagogiikkaa etsimässä - koulu hyvinvointikeskuksena' -kehittämis- ja tutkimushanke, jonka tavoitteena on tuottaa tietoa opettajankoulutuksen käyttöön yhdysluokkaopetuksen pedagogisista käytänteistä sekä oppilaiden kouluviihtyvyyteen vaikuttavista tekijöistä.
Kohti ilon pedagogiikkaa -julkaisu osallistuu keskusteluun suomalaisesta koulusta, erityisesti perusopetuksen kehittämisestä ja sen laadusta. Kouluverkoston voimakas karsinta uhkaa koulutuksen laatua ja tasa-arvon toteutumista erityisesti pienten oppilaiden kohdalla. Koulujen lopettaminen on viime vuosina herättänyt vastustusta; kansalaiset, erityisesti lasten vanhemmat, ovat lähteneet puolustamaan lähikoulujaan kylissä ja kaupungeissa. He ovat nähneet läheltä koulun merkityksen perheen lapsille, kylän asukkaille, kaupunginosan yhteisöllisyyden rakentumiselle ja ihmisten hyvinvoinnille.
- Tarvitsemme laajaa kansalaiskeskustelua, johon osallistuvat poliittiset päätöksentekijät, hallinnon edustajat yli sektorirajojen sekä tieteen ja tutkimuksen piirissä toimivat, professori Eira Korpinen painottaa.
- On tärkeää ymmärtää koulutusmenojen kehityksen taustalla vaikuttavia tekijöitä, joista merkittävimpiä on erityisopetuksen ja oppilashuollollisten tarpeiden lisääntyminen. Koulun lakkauttamisen kustannusvaikutuksien laskeminen on ollut liian vaikea yhtälö hallittavaksi, Korpinen toteaa.
- Kylä- ja lähikoulu kasvuympäristönä tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet lasten ja nuorten, koko kylän ja lähiyhteisön, kokonaisvaltaisen kehityksen tukemiselle. Yhdysluokkapedagogiikka - eri-ikäisten yhdessä opiskelu - noudattaa modernin oppimiskäsityksen periaatteita ja haastaa oppiainekeskeisen ja sirpaleisen kouluopetuksen. Yhteisöllisyyden rakentamisessa ja sosiaalisessa kasvatuksessa kyläkoulu ja yhdysluokka ovat ihanteellinen ratkaisu. Yhdysluokkapedagogiikan uusi tuleminen on jo kansainvälisesti osoitettu, Korpinen huomauttaa.
Kaikki kirjoitukset sisältävät säikeitä Spinozan ilon filosofiasta. Suomalaisen opettajan pedagoginen vapaus tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet luoviin opettamisen ja oppimisen tapoihin erilaisissa oppimisympäristöissä. Kaikki kasvatustyöhön osallistuvat - päättäjät, kansalaiset ja pedagogit, tarvitsevat tietoa näistä pedagogiikan ydinkysymyksistä. Julkaisu tarjoaa tällaiseen erilaisia näkökulmia ja ratkaisuehdotuksia.
Juha Juurikkala, Ilon pedagogiikkaa etsimässä -hankkeen tutkija
Juha.juurikkala@edu.jyu.fi puh. 040 5819057
( Juha Juurikkalan artikkeli po.julkaisussa )
Toimittanut Eira Korpinen
Tutkiva opettaja/Journal of Teacher Researcher 1/2007
( Jyväskylän yliopiston tiedote 01.03.2007 )