Etelä-Savo ja näkökulmia e-työn kehittämiseen

TUTKIMUS E-TYÖN TILASTA JA E-TYÖHANKKEIDEN
TOTEUTUSMAHDOLLISUUKSISTA ETELÄ-SAVOSSA

Riikka Piispa
Helsingin kauppakorkeakoulu
Pienyrityskeskus, Mikkeli

Asko Hänninen
Helsingin yliopisto
Ruralia-instituutti, Mikkeli




Sisällysluettelo

1.    Johdanto   3
2.    E-työ käsitteenä ja ilmiönä 3
3.    Tutkimushankkeen taustatiedot     3
4.    E-työn edistäminen meillä ja muualla   3
5.    Tutkimuksessa testatut e-työn edistämisen mallit   3
6.    Kesämökki etätyöpaikkana    3
7.    E-työ Etelä-Savon julkisen sektorin edustajien näkökulmasta   3
8.    E-työ organisaatioissa - esimerkkejä ja kokemuksia e-työstä   3
9.    Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset      3
10.   Lähteet    3
11.   Liitteet   3



   1. Johdanto

Tieto-  ja  viestintäteknologian  kehittyminen  on   vähentänyt   palkkatyön
tekemisen   aika-   ja   paikkariippuvuutta.   Työttömyydestä   ja    muista
alikehittyneisyyden ongelmista  kärsivissä  maakunnissa  on  odotettu,  että
etätyö  lunastaisi  sille  asetettuja  toiveita.  On  uskottu,  että   työtä
siirtyisi   työntekijöiden    asuinpaikkapäätöksillä    mittavissa    määrin
kasvukeskusten  ulkopuolelle.  Samoin  on  toivottu,  että  kypsän   vaiheen
saavuttanut teknologia ja sitä  soveltamaan  tottunut  organisaatiokulttuuri
edistäisivät valtion virastojen hajasijoittamista. Molemmissa  toiveissa  on
petytty.  Tähän  voivat  olla  syynä  se,   että   (työ)paikkaan   liittyvät
sosiaaliset suhteet ovat jääneet riittämättömälle huomiolle. Lisäksi  tulisi
huomioida se, että etätyö on useimmiten osa-aikaista: olemassa  olevan  työn
tekemistä osittain työpaikan ulkopuolella. Etätyön edistämistä on  hallinnut
eräänlainen teknologinen imperatiivi: on pyritty  toteuttamaan  kaikki  mikä
on  teknisesti  mahdollista,  vaikka  se  ei   olisi   inhimillisesti   aina
järkevääkään.

Maaseutupoliittisesti e-työ on ollut esillä  pitkään  ja  on  taas  nostettu
esiin osana maaseutupoliittista kokonaisohjelmaa vuosille 2005-2008.  E-työn
odotetaan olevan osa maaseudun ja kaupunkialueiden  välistä  vuorovaikutusta
sekä monipuolistavan elinkeinotoimintaa kasvukeskusten ulkopuolella.  Etelä-
Savossa   etenee   hyvää    vauhtia    maakuntaliiton    haja-asutusalueiden
laajakaistahanke,  jonka  tavoitteena  on   saada   mahdollisimman   monelle
eteläsavolaiselle   mahdollisuus   hankkia    itselleen    tiedonsiirroltaan
riittävät tietoliikenneyhteydet vuoden 2007 loppuun  mennessä.  Rahoittajina
hankkeessa ovat Euroopan unioni ja kansalliset tahot.

Etätyön edistämistä on pidetty tärkeänä, koska sen  on  katsottu  sisältävän
käyttämättömiä mahdollisuuksia mm. työn  tuottavuuden  ja  työtyytyväisyyden
kannalta (Salmenperä 2005). Etätyön on ajateltu  kiihdyttävän  talouskasvua,
jonka  perustana  on  työpanoksen,  pääomapanoksen  ja  kokonaistuottavuuden
jatkuva  kehittyminen  (Heinonen  2005).  Miksi  e-työ  ei  kuitenkaan   ole
yleistynyt odotusten  mukaisesti,  vaikka  se  ideaalitapauksessa  muodostaa
jokaista osapuolta (työnantaja, työntekijä ja  valtio)  hyödyttävän  win-win
tilanteen.

Tässä  raportissa  käydään  lävitse  etätyökeskustelua   ja   sen   pohjalta
mahdollisuuksia edistää etätyön tekemistä Etelä-Savossa.

   2. E-työ käsitteenä ja ilmiönä

E-työ on määritelty tässä raportissa työksi, joka on kiinteästä  työpaikasta
ja työajasta riippumatonta ja joka suoritetaan ainakin  osittain  tieto-  ja
viestintätekniikoita hyödyntäen. E-työn ei välttämättä tarvitse olla  kotona
tehtävää työtä, vaan myös  asiakkaan  luona  tehtävää  tai  mobiilia  työtä.
Etätyö on yksi  e-työn  muodoista,  joka  käsittää  työntekijän  suorittamat
työtehtävät varsinaisen toimipisteen ulkopuolella osa- tai kokoaikaisesti.

Etätyön idea nousi ensimmäisen kerran esille  1.  energiakriisin  yhteydessä
1970-luvulla  (mm.  Mustikkamäki  2003,  Helle  2004).  Öljyn   kallistuessa
tehtiin  kansantaloudellisia  laskelmia  siitä,   kuinka   paljon   säästöjä
etätyöstä syntyy. Tietotekniikan kehittyessä on sittemmin ryhdytty  puhumaan
e-työstä.  Tässä  yhteydessä  puhutaan  usein  myös  joustotyöstä  ja   työn
hajauttamisesta,   jotka   eroavat   kuitenkin    varsinaisesta    e-työstä.
Jälkimmäiset liittyvät  pikemmin  yritystasolla  tapahtuvaan  liiketoiminnan
ulkoistamiseen tieto- ja viestintäteknologian avulla.

Heinosen (2004) mukaan  tulevaisuuden  etätyöpotentiaaliin  vaikuttaa  kolme
tekijää: kompetenssi (soveltuva  ammatti,  työtehtävät  ja  henkilökohtainen
osaaminen), liittymä (organisatorinen ja  teknillinen  mahdollisuus  siirtyä
etätyöhön)  sekä  motivaatio  (halu  ja   motivaatio   siirtyä   etätyöhön).
Kesämökkibarometrin mukaan  kaksi  kolmasosaa  työssäkäyvien  ammateista  on
kuitenkin sellaisia,  että  ne  eivät  sovellu  etätyöhön  (Nieminen  2004).
Barometrin tuloksia on kuitenkin tulkittava  niin,  että  ammateista  suurin
osa  ei  sovellu  kokoaikaiseen  etätyöhön,   mutta   osa-aikaisen   etätyön
tekeminen on mahdollista laajemmaltikin.

Etätyön  organisoinnissa  on   huomioitava   kasvokkaisen   vuorovaikutuksen
merkitys. On keskusteltu siitä, millainen työ (tietotyö) ylipäänsä  soveltuu
etätyönä  tehtäväksi.  On  puhuttu  kahdenlaisesta   tietotyöstä,   toisessa
työskennellään  eksplisiittisen,  kodifioidun  tiedon  parissa  ja  toisessa
tieto  on  luonteeltaan  hiljaista,   implisiittistä   tietoa.   Ensimmäinen
soveltuu  hyvin   etätyöksi,   jälkimmäinen   heikosti.   Hiljaista   tietoa
edellyttävät   työtehtävät    liittyvät    usein    uusien    innovaatioiden
kehittämiseen, jossa toimijoiden fyysinen läheisyys on lähes  välttämätöntä.
Sosiaalinen eristäytyminen vuorostaan on sanottu uhkaavan  niiden  ammattien
työntekijöitä, joilla on etätyöpotentiaalia. (Mustikkamäki 2002.)

Etätyön     on     väitetty     muodostavan     parhaimmillaan      jokaista
"työmarkkinaosapuolta"    hyödyttävän    tilanteen.    Kokonaisyhteiskunnan,
kansantalouden  tasolla  tämä  näkyy  kohonneena  bruttokansantuotteena   ja
parempana  kansainvälisenä  kilpailukykynä.  Tärkeimpänä  yrityksen  saamana
hyötynä  voidaan  pitää  tuottavuuden  kasvua,  joka   ei   ainoastaan   näy
tehokkaampana  työskentelynä,  vaan  myös   työtyytyväisyytenä   ja   työssä
jaksamisena.   Heinosen   (2005)   mukaan   korkeampi   tuottavuus    johtuu
yksinkertaisesti siitä, että etätyöntekijät tekevät pitempää työpäivää  kuin
varsinaisella  työpaikalla  olevat.  Kustannussäästöjä  syntyy   yritykselle
myös,  jos  etätyöllä  voidaan  pienentää  toimitilakustannuksia.  Yrityksen
edistyksellinen etätyöpolitiikka  helpottaa  tulevaisuuden  rekrytoinneissa,
kun työvoiman etsintää ei  tarvitse  rajoittaa  tietylle  maantieteelliselle
alueelle.  Lisäksi  yrityksen  on  mahdollista  kirkastaa  ympäristöimagoaan
etätyöllä  -  näin  tehdessään  yritys  osoittaa  huolensa   ei   ainoastaan
työmatkaliikkumisesta  aiheutuvista   ympäristöongelmista,   vaan   osoittaa
suhtautuvansa vakavasti myös työntekijöidensä hyvinvointiin.  Työntekijöiden
kokemia hyötyjä ovat mm.  työn  ja  perhe-elämän  joustavampi  yhdistäminen.
Työmatkojen vähentyessä  säästyy  aikaa  ja  rahaa,  työteho  sekä  työrauha
lisääntyvät,  ja  ylipäänsä  työntekijällä  on  enemmän  vapausasteita  työn
tekemisen suhteen.

Yleisin  etätyöntekijäryhmä  ovat  asiantuntijatehtävissä  toimivat  miehet.
Valtaosa   etätyöntekijöistä   ja   etätyöhön   halukkaista   on   korkeasti
koulutettuja, tutkimus-, asiantuntija- ja esimiestehtävissä  toimivia.  Yksi
etätyön edistämisen kohdalla ratkaistavista seikoista onkin,  kuinka  etätyö
laajennetaan yhdeksi työn organisoinnin malliksi  työntekijäryhmissä,  jotka
tähän  mennessä   eivät   ole   olleet   etuoikeutettuja   siihen.   Etätyön
puitesopimus  solmittiin   Euroopan   työmarkkinakeskusjärjestöjen   välillä
heinäkuussa  2002.  Suomessa  työmarkkinakeskusjärjestöt   pääsivät   sopuun
puitesopimuksen  voimaansaattamisesta  toukokuussa  2005.  Sopimuksessa   on
sovittu etätyöhön siirtymisen periaatteet ja etätyön tekemisen  minimiehdot.
Sopimisen luulisi edistävän ja selkeyttävän etätyöhön siirtymistä.

E-työ on miellettävä  yhdeksi  työn  organisoinnin  muodoksi.  Työnantajalle
etätyö tarjoaa joustavuutta työntekijöiden sijainnissa,  tehokkuutta  ja  on
myös  kilpailuvaltti  osaavien  työntekijöiden  pitämiseksi.   Työntekijälle
etätyö tuo kustannussäästöjä, elämänlaatua ja mahdollistaa  työn  ja  perhe-
elämän yhteensovittaminen.  Keskeisin  syy  etätyön  tekemiseen  onkin  työn
tehokkuuden parantaminen, toisena  tulee  perhe-elämä  ja  kolmantena  syynä
ovat työmatkat. Kunnissa  ja  muissa  julkisissa  organisaatioissa  e-työllä
voidaan tehostaa palveluita, järjestää yhteispalveluita muiden  kuntien  tai
organisaatioiden   kanssa   sekä    lisätä    kuntatyön    houkuttelevuutta.
Aluekehityksellisestä näkökulmasta katsottuna  e-työllä  voidaan  vapaa-ajan
asukkaiden     viipymää     seudulla      pidentää.      Yksityisyrittäjälle
tietoliikenneyhteydet  (e-työ)  antavat  mahdollisuuden  toimia   kaukanakin
asiakkaasta, "e-yrittäjyys". Tämä tulisi nähdä  mahdollisuutena  Etelä-Savon
yrityksissä.

   3. Tutkimushankkeen taustatiedot

Tutkimuksessa  selvitettiin  Etelä-Savon  e-työn  tilaa   ja   tulevaisuuden
mahdollisuuksia   sekä   mahdollisten   e-työtä   tukevien   toimintamallien
käyttökelpoisuutta alueella. Ajallisesti tutkimus suoritettiin  1.11.2004  -
30.12.2005.     Toteuttajina     olivat     Helsingin     kauppakorkeakoulun
Pienyrityskeskus  ja  Helsingin  yliopiston  Ruralia-Instituutti,   molemmat
Mikkelissä sijaitsevia koulutus- ja tutkimusyksiköitä.

Hanke on kiinnostanut paikallisia  medioita  tyydyttävästi  (Ks.  Liite  1).
Hankkeen  puitteissa   järjestettiin   E-työ   organisaatioissa   -seminaari
7.9.2005,  jossa  teemoina  olivat  e-työn   erilaiset   muodot,   etätyöstä
sopiminen ja käytännön esimerkkejä etätyöstä (Ks. Liite 2).

Tutkimusongelmat olivat seuraavat:

 I. E-työn nykytila Etelä-Savossa ja e-työn struktuurin kuvaus

E-työn ilmenemät eri kohderyhmissä:
      . Eteläsavolaiset yritykset ja  julkisyhteisöt  (työnantajat),  jotka
        etätyöllistävät maakunnassa tai sen ulkopuolella
      . Yritykset, joiden toimintamalli pohjautuu e-työhön
      .   Maakunnan   ulkopuoliset   yritykset,    jotka    etätyöllistävät
        maakunnassa.

Vapaa-ajanasukkaat   potentiaalisina   etätyöntekijöinä   ansaitsevat   oman
erityishuomionsa:
      . Millä toimialoilla ja missä ammateissa vapaa-ajanasukkaat toimivat?
      . Vaikuttaako  vapaa-ajan  asunnon  ja  vakituisen  asuinpaikkakunnan
        etäisyys etätyön yleisyyteen?
      .  Ovatko  vapaa-ajanasukkaat  halukkaita/kyvykkäitä  työskentelemään
        kakkosasunnollaan?

II. E-työn parhaat käytännöt ja niiden soveltuvuus Etelä-Savoon

Tavoitteena   e-työn   toteuttamismallien   kartoittaminen   ja    parhaiden
käytäntöjen esittely. Lisäksi selvitetään mitä täysin uusia  toimintamalleja
olisi mahdollista  luoda  e-työhön  kannustamiseksi.  Lisäksi  kartoitettiin
Etelä-Savossa,  muualla  Suomessa  ja  kansainvälisestikin  käytössä  olevia
malleja e-työn toteuttamiseksi ja  edistämiseksi.  Tutkimuksessa  arvioitiin
näiden mallien toteutuskelpoisuutta Etelä-Savossa.

Haastattelut
      -  casekuntien  edustajat  (Mikkelin,  Mäntyharjun,   Enonkosken   ja
        Puumalan kunnat)
      - yritykset, työnantajat Etelä-Savossa
      - etätyön tekijät: vapaa-ajan asukkaat ja paikalliset
      -   Etelä-Savossa   etätyötä   tekevien   henkilöiden    työnantajien
        haastattelut: yritysten halukkuus etätyöhön ja edistämisen keinot

Kyselytutkimukset
      - e-työn edistämisen mallien  testaus,  "tarvekartoitus"  Etelä-Savon
        alueen kunnissa, yrityksissä ja vapaa-ajan asukkaiden parissa

Tutkimuksen eteneminen vaihe vaiheelta

     1. Paikallisesti e-työn nykytilan, struktuurin  ja  toteuttamismallien
        selvittämiseksi  julkishallinnon   edustajia,   yrittäjiä   ja   e-
        työhankkeiden  toteuttajia  haastateltiin.  Haastatteluita  tehtiin
        myös   vapaa-ajan    asukkaiden    pääkaupunkiseudulla    toimivien
        työnantajien  parissa.  Lisäksi  selvitettiin  mm.  Internetin   ja
        kirjallisuuden pohjalta e-työn eri käytäntöjä  niin  Suomesta  kuin
        kansainvälisestikin.

     2.   Haastatteluihin   ja   sekundaariseen    aineistoon    pohjautuen
        muodostetttiin käsitys  niistä  malleista,  joiden  kautta  e-työtä
        voitaisiin mahdollisesti edistää ja toteuttaa. Malleista  valittiin
        lähempään tarkasteluun muutamia.

     3.  Tutkimuksen  kolmannessa  vaiheessa  toteutettiin   kyselyt   koko
        maakunnasta valitulle yritysjoukolle, julkisen sektorin edustajille
        ja   Mäntyharjun   kunnan   vapaa-ajan    asukkaille.    Kyselyissä
        selvitettiin mitkä tutkimuksen II vaiheessa tarkempaan tarkasteluun
        valituista e-työn toteuttamismalleista ovat tutkimuksen kohderyhmän
        kannalta konkreettisia, toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja.

     4. Johtopäätökset ja  toimenpide-ehdotukset  muodostettiin  edellisten
        vaiheiden perusteella.


   4. E-työn edistäminen meillä ja muualla

E-työn edistämiseen on kulutettu paljon voimavaroja  ja  aikaa,  vaihtelevin
lopputuloksin.  Suomessa  ja  kansainvälisesti  etätyöhankkeet  ovat  olleet
koulutusta,   tutkimus-   ja   kehitysprojekteja   sekä    oppimisympäristön
kehittämisprojekteja.      Teemoina      ovat       olleet       esimerkiksi
alihankintaverkostot,    työttömien    työllistäminen    ja     koulutukset,
työelämäyhteyksien etsiminen, yrittäjien ja asiakkaiden  verkottaminen  sekä
yritysten   ulkoistamispäätösten   tukeminen.   On   ollut   myös   naisille
kohdennettuja   projekteja,   maaseudun   elävöittämistä   etätyön   avulla,
etätyökeskusten/tietotyöpalvelukeskusten   perustamista   sekä   tieto-   ja
viestintäteknologian käytön edistämishankkeita yrityksissä  ja  työttömille.
Kokemuksia etätyöntekijäverkostojen kehittämisestä  on  mm.  etätyökeskusten
perustamishankkeiden yhteydessä. Verkottumista on edistetty  myös  internet-
portaalien kehittämisen avulla.

Yleistä koulutusta ja organisaatiokohtaisia hankkeita  on  myös  järjestetty
etätyön  edistämisen  puitteissa.  Vapaa-ajan  asukkaat  ovat  usein  olleet
etätyöhankkeiden  kohderyhmänä.   E-työhankkeiksi   lukeutuvat   myös   call
center/contact   center-tyyppisten   sijoittumispäätösten   ja   toimintojen
edistäminen.  Tiettyjen   e-liiketoiminnan   toimialojen   ja   klustereiden
syntymisen edistäminen voidaan myös nähdä e-työn edistämisen keinona.

Esimerkkinä  e-työtä  edistävästä   toiminnasta   on   Säkylän   Mediapiste.
Mediapiste  käynnistettiin  Verkosta  voimaa-hankkeessa  (päättynyt  vappuna
vuonna   2003)   ja   palvelee   kohtaamispaikkana   alueen   yrittäjiä   ja
etätyöntekijöitä.  Pelkkänä  etätyöpisteenä  Mediapiste  tuskin  saavuttaisi
riittävää määrää  asiakkaita,  joten  toiminta  on  kattanut  mm.  maaseudun
yritysten  verkostoitumisen  edistämistä,  koulutusta  ja   yritysneuvontaa.
Mediapiste on  nyt  sulkeutumassa,  mutta  onnistumisesta  kertoo  se,  että
toiminta pysyi yllä ilman hankerahoitusta  ja  osana  kunnan  omaa  palvelua
jopa 2,5 vuotta.

Koillis-Suomessa  on  onnistuneesti  edistetty  e-työtä  1990-luvun  lopusta
lähtien:  Kuusamossa,  Posiossa   ja   Tervakoskella   houkuteltiin   suuria
yrityksiä perustamaan  puhelinpalveluitaan  pienille  paikkakunnille.  Tällä
tavoin  on  onnistuttu  luomaan  n.  200  työpaikkaa  vaikean   työttömyyden
vaivaamalle  alueelle.  Toimintaa  edelleen   kehitetään,   tällä   hetkellä
esimerkiksi internet-palveluiden osalta.

Turun kaupungilla on tarjolla kansalaisten  mikrotuki,  joka  on  osa  Tutun
kaupungin   ja   Turun   ammattikorkeakoulun   alueellisen    vaikuttavuuden
kehittämishanketta. Sen tarkoituksena on tarjota maksutonta apua,  neuvontaa
ja  koulutusta   tietokoneasioissa   turkulaisille   tietokoneenomistajille,
opastajina amk-opiskelijat. Neuvontaa saa neuvontapisteestä, puhelimitse  ja
sähköpostitse.

Sari Järn esitteli e-työseminaarissa 7.9.2005  Mikkelin  ammattikorkeakoulun
IT-laitoksella  kehitettävän  virtuaalisen  tutkijanhuoneen   perusajatusta.
Tarkoituksena   on   tutkimusaineiston    digitointia    hyväksi    käyttäen
mahdollistaa    aineistojen    etäkäyttö    tutkijoille.     Tutkijanhuoneen
käyttöönotto vaatii kuitenkin  vielä  tekijänoikeuslain  muutosta,  asia  on
vireillä. Digitointiosaamisen kehittäminen on muutenkin  ammattikorkeakoulun
IT-laitoksella   työn   alla.   Hankkeita   osaamisen   kehittämiseksi    ja
tuotteistamiseksi on käynnissä useampia.


E-työn edistämisen keinoja Etelä-Savossa:

    - Etätyö maaseudun mahdollisuus, 1997, toteuttajana Joensuun  yliopiston
      Savonlinnan täydennyskoulutusyksikkö
    - Etätyö Etelä-Savon mahdollisuus,  1998  -  99,  toteuttajana  Joensuun
      yliopiston Savonlinnan täydennyskoulutusyksikkö
    - Otavan opistolla on kohdennettu verrattain paljon  resursseja  etätyön
      edistämiseen (esimerkiksi Yritys Internetix, 1996 - 99  ja Miämedia  -
      Mikkelin seudun asukkaiden nettilehti)
    - Dine PM, 1996 - 99, Mikkelin lääninhallitus
    -  Mikkelin   elinkeinopalvelun   hallinnoima   etätyöhanke   2000-luvun
      vaihteessa
    - Etelä-Savon kauppakamarin selvitys etätyöstä 2000-luvun vaihteessa
    -  ELKAD  -   Arkiston   erityisaineiston   digitointi,   tallennus   ja
      tietoverkkopalvelu 2004-2005, Mikkelin ammattikorkeakoulu (osana  tätä
      myös virtuaalisen tutkijahuoneen kehittäminen)
    - KUNDA -Kunnan digitaalinen arkisto,   Mikkelin  ammattikorkeakoulu  ja
      Pieksänmaan kunta  yhteistyössä Jyväskylän  yliopiston  Tietotekniikan
      tutkimusinstituutin   (TITU) ja   Helsingin    yliopiston    kirjaston
      Mikrokuvaus- ja konservointilaitoksen kanssa
    - Terveydenhuollon digitaalinen arkistointi, Mikkelin ammattikorkeakoulu
    - Nesenta Oy:n toiminnan käynnistämisen kartoitus Mikkelissä
    - Softatest -projektiorganisaation toiminta
    - Medineuvon toiminta
    - Pieksämäellä toimiva yhteyskeskus Midas Touch Tech Oy

Etätyölle on  aikaisemmin  asetettu  paljon  odotuksia,  mutta  on  jouduttu
pettymään.    Suurin    odotusarvo     on     liittynyt     siihen,     että
tietoliikennetekniikka  synnyttäisi  uusia  yrittäjyyden  ja  liiketoiminnan
muotoja, jotka  tarjoaisivat  (etä)työtilaisuuksia  työttömille.  Ajatuksena
on, että rakennetyöttömiä voitaisiin hyödyntää joustavasti ns.  digitaalisen
talouden tarpeisiin hieman samalla  tavoin  kuin  kaupan-  ja  palvelualojen
työsopimuksissa asia ilmaistaan "osa-aikainen, kutsutaan tarvittaessa".  Jos
tällä hetkellä olisikin kysyntää tietoverkoissa tehtävälle e-työlle,  se  ei
todennäköisesti löytäisi  tekijäänsä.  Tietoverkkojen  välityksellä  tehtävä
työ   edellyttää   nykyisellään   tietoteknistä    erityisosaamista,    jota
työttömiltä juuri puuttuu. Osaamisvaje  korjaantuu  koulutuksen  ja  yleisen
tietoyhteiskuntakehityksen myötä, jonka seurauksena nyt superosaajan  kykyjä
edellyttävät työtehtävät vaativat tulevaisuudessa vähemmän osaamista. Se  on
epävarmaa ja arvailujen  varassa,  missä  määrin  täysin  uusia  työtehtäviä
syntyy.  Sen  sijaan  täysin   varmaa   on,   että   tarvittaessa   paikalle
kutsuttavien joukko tulee kasvamaan.

Hankkeet ovat osoittaneet, että e-työn edistäminen on hankala  asia.  Asiaan
ja käsitteeseen on ollut vaikea  tarttua.  Etätyötä  on  pidetty  ratkaisuna
työttömyyteen,  mutta  työttömille  tarkoitetut  etätyöprojektit  eivät  ole
tuottaneet  haluttua  tulosta.  Etätyössä  on  kyse  olemassa  olevan   työn
organisoinnista, ei sinänsä jostakin työstä. Etätyön  edistymisen  taustalla
on luottamus,  mikä  tarkoittaa,  että  monesti  työnantaja  haluaa  ainakin
alkuun katsoa, miten hyvin työtehtävät ja henkilön  ominaisuudet  soveltuvat
etätyöhön. Etätyöskentely vaatii itsenäistä työotetta ja  itseohjautuvuutta.
E-työ yritysten liiketoiminnan edistämisen  keinona  sen  sijaan  on  tuonut
parempia   tuloksia:   verkottuminen   ja   tietoyhteiskuntavalmiudet   ovat
lisääntyneet, myös uutta liiketoimintaa on kehittynyt. Osaava  henkilökunta,
joka voi  työskennellä  asiakkaan  luona  tai  etätyössä  muutoin,  palvelee
asiakasta paremmin. E-työ toimintamallina voi laajentaa yrityksen  markkina-
aluetta tai tarjota keinon saavuttaa kokonaan uusia asiakassegmenttejä.

   5. Tutkimuksessa testatut e-työn edistämisen mallit

Kunnallinen/seudullinen atk-tukihenkilö kesämökkiläisten käyttöön

Riittämättömät   tietoliikenneyhteydet   ovat    haitanneet    tähän    asti
täysipainoista etätyöskentelyä mökeillä.  Teoreettisesti asian  on  odotettu
ratkeavan maakunnallisen laajakaistahankkeen avulla, jonka  jälkeen  yli  90
prosentilla alueen talouksista on  halutessaan  mahdollisuus  laajakaistaan.
Käytännössä etätyön odotettua hitaammalle  yleistymiselle  on  löydettävissä
myös muita syitä. Eräs syy voi olla atk-tukipalvelujen  puute.  Jos  henkilö
haluaa  etätyöskennellä  verkon  välityksellä  vapaa-ajanasunnoltaan,   niin
ilman riittäviä atk-tukipalveluja kynnys  siirtyä  etätyöhön  voi  muodostua
liian korkeaksi.  Tutkimuksessa  vapaa-ajan  asukkailta  kysyttiin  tarvetta
ulkopuoliselle atk-tukihenkilölle.

"Etätyökeskus" Helsinkiin

Eteläsavolaisilla  yrityksillä  -  toimialasta  riippumatta  -   on   paljon
asiakkaita pääkaupunkiseudulla. Vaikka  sähköinen  liiketoiminta  on  tullut
jäädäkseen,  asiakkaan  kohtaaminen  kasvokkaisessa  vuorovaikutuksessa   on
edelleen välttämätöntä ja sen  merkitys  on  ehkä  jopa  korostunut.  Toisin
sanoen on oltava fyysisesti läsnä  asiakasrajapinnassa.  Moni  yritys  onkin
perustanut Helsinkiin sivutoimipisteen palvellakseen paremmin  asiakkaitaan.
Kaikilla  yrityksillä,  varsinkaan   alkavilla   pienyrityksillä,   ei   ole
kuitenkaan    aina    taloudellisia    resursseja    pysyvän    toimipisteen
perustamiseksi.   Tämän   vuoksi    voitaisiin    perustaa    "etätyökeskus"
pääkaupunkiseudulle alkavien yritysten käyttöön, joka  toimisi  eräänlaisena
sivutoimipisteenä/neuvottelutilana asiakastapaamisissa.  Yritykset  voisivat
vuokrata   keskuksesta   tiloja   ajan   suhteen   joustavasti.    Keskuksen
mahdollisena sijoittamispaikkana voisi toimia  Helsingin  kauppakorkeakoulun
Pienyrityskeskuksen organisoima yrityshautomo  NBC  (New  Business  Center).
Selvityksen  alle  otettiin  tarve  kyseiselle  palvelulle  eteläsavolaisten
yritysten keskuudessa.

Etätyöpisteen perustaminen Etelä-Savoon

Vapaa-ajan  asukkaiden  etätyömahdollisuuksien  kohentamiseksi  on   muualla
Suomessa perustettu etätyö- tai nettipisteitä, jotka sijaitsevat kunta-  tai
kyläkeskuksessa.     Etätyöpiste     on     konkreettinen      etätyöläisten
kohtaamispaikka,  jossa  varustelu  voi  olla   esimerkiksi   tyypillisimpiä
toimistolaitteita ja tehokkaat  tietoliikenneyhteydet.  Samalla  etätyöpiste
toimii sosiaalisen kohtaamisen paikkana.  Tutkimuksessa  selvitettiin,  onko
etätyöpisteelle kysyntää vapaa-ajan asukkaiden  keskuudessa  ja  jos  olisi,
missä pisteen tulisi sijaita.  Etätyöpisteen  osalta  erityisen  tärkeää  on
pohtia myös  sitä,  mikä  on  kohtuullinen  kustannus  pisteen  käytöstä  ja
toisaalta paljonko tarvitaan vastinetta, jotta toiminta  on  taloudellisesti
kannattavaa.

Etätyötä  koskevan  koulutuksen  toteutus  julkisille  organisaatioille   ja
yrityksille

Etätyön edistäminen työnantajien parissa vaatii asennekasvatusta  ja  e-työn
toimintamalleista tiedottamista. Vaivattomin  tapa  viedä  etätyön  ajatusta
organisaatioihin  on  koulutus,  minkä   ohessa   mahdollista   olisi   myös
etätyökokeilun   järjestäminen.    Etätyö    tulee    olemaan    esimiehille
tulevaisuudessa   varmasti   yksi   organisaation   johtamisen   haasteista.
Koulutustarvetta, koulutuksen sisältöjä sekä kestoa  selvitettiin  kyselyllä
alueen julkisten ja yksityisten työnantajien parissa.

   6. Kesämökki etätyöpaikkana

Etelä-Savossa on noin 40 000 kesämökkiä, joista  noin  puolet  on  maakunnan
ulkopuolisten omistamia. Maakuntaliitto on asettanut  tavoitteekseen  nostaa
Etelä-Savo Suomen  vapaa-ajanasumisen  ykkösmaakunnaksi  niin  määrällisesti
kuin laadullisesti. Etätyö on eräs keino tämän  tavoitteen  saavuttamisessa.
Maakuntaliiton  laajakaistahanke,  joka   mahdollistaa   laajakaistapalvelut
alueen lähes jokaiseen  talouteen,  luo  teoreettiset  edellytykset  etätyön
yleistymiselle. Viime kädessä mökillä työskentelyssä  on  kyse  siitä,  että
työntekijä  kokee  sen  subjektiivisesti  mielekkääksi  tai   hyödylliseksi.
Kesämökki on totuttu liittämään vapaa-aikaan ja lomaan,  jolloin  työntekijä
voi   pyyhkiä   työasiat   mielestään.    Palkkatyö    vuorostaan    edustaa
epämiellyttävää  arkea,   jonne   palataan   mökkimatkalta   tullessa   niin
fyysisesti kuin  henkisesti.  Onko  kesämökin  ja  ansiotyön  välillä  siten
yhteen sovittamaton ristiriita?

Asetimme etätyöproblematiikan keskeisimmiksi  kysymyksiksi  työorganisaation
kyvyn ja halun vastata etätyön haasteeseen ja  esitimme  ne  osakysymyksiksi
pilkottuina kesämökkiläisille. Vaikka etätyö  koskettaa  kokonaisvaltaisesti
yrityksen organisaatiota, mökkiläisille lähetetyssä  kyselyssä  keskityttiin
työntekijän  näkökulmaan.  Tutkimuskohteeksi  valittiin  Mäntyharjun  kunnan
alueella  kesämökin  omistavat  ulkopaikkakuntalaiset.  Kysely   lähetettiin
satunnaisotannalla 500 mökinomistajalle (Kyselylomake liitteessä 3).

Vastaajien tuntomerkit

Kysely toteutettiin postikyselynä vastausprosentin  ollessa  34  prosenttia.
Noin puolet vastanneista oli kotoisin pääkaupunkiseudulta  ja  toinen  puoli
oli lähinnä  Etelä-Savon  naapurimaakunnista.  Vastanneista  yli  60  %  oli
ikänsä perusteella työuransa  loppuvaiheessa  (55-65v.)  tai  jo  eläkkeellä
(yli  65  v.).  Toisin  sanoen  36  %   vastaajista   ilmoitti   ammatikseen
eläkeläinen. Toiseksi yleisin  vastaajaryhmä  voidaan  luokitella  ylemmiksi
toimihenkilöiksi   (22   %)   ja   kolmanneksi   yleisin   ryhmä   alemmiksi
toimihenkilöiksi   (19   %).   14   prosentilla   ammatti   oli    etätyöhön
soveltumaton.[1]  Yrittäjiä  oli  vastaajien   joukossa   8   %   ja   muita
ammatinharjoittajia 1 %. Sukupuolijakauma oli suhteellisen tasainen:  naisia
44,5 % ja miehiä 55,5 %.

Vastaajien profiili ei  ollut  aivan  toivotunlainen.  Etätyön  kehittämisen
kannalta työelämässä olevien aktiivisempi vastaaminen olisi ollut  suotavaa.
Toisaalta eläkeläisten määrän jatkuva  lisääntyminen  on  väestötieteellinen
tosi  asia  ja  sellaisena   tunnustettava   kehittämistoiminnassa.   Vaikka
eläkeläiset eivät  pääsääntöisesti  ole  enää  työelämässä,  heillä  on  sen
sijaan takanaan pitkä työhistoria ja tietämys  työelämän  lainalaisuuksista.
Lisäksi eläkeläisissä  on  eniten  kakkosasumispotentiaalia,  jolla  voidaan
kasvattaa maakunnan mökkiviipymää.  Siksi heitä tuskin kannattaa väheksyä.

Mökkien internetliittymien määrä alhainen, tulevaisuudessa ne lisääntynevät

Mökillä  työskentelyn   teknisenä   vähimmäisedellytyksenä   voidaan   pitää
kiinteää,  riittävän  nopeaa  internetyhteyttä.  Kyselyssä  mökinomistajilta
tiedusteltiin: onko heillä mökillään internetyhteys,  aikovatko  he  hankkia
sellaisen ja mihin käyttötarkoitukseen. Tämän jälkeen  vastaajia  pyydettiin
arvioimaan,  millaisia  ongelmia   työntekijä   voi   kohdata   siirtyessään
etätyöhön. Kolmas kysymysryhmä liittyi työpaikan etätyökulttuuriin.

Vastaajien suhtautuminen  mökkiliittymiin  jakautuu  kahtia.  56  %  ei  aio
hankkia internetyhteyttä missään olosuhteissa. 44 %  hankkii  tai  harkitsee
hankkivansa nettiyhteyden. Näistä  myönteisesti  suhtautuvista  13  %  pitää
netin hankkimista varmana, mikäli se tulee teknisesti  mahdolliseksi.  31  %
vuorostaan harkitsee asiaa, jos sen toimivuus on taattu ja hinta on  sopiva.
Toimihenkilöt suhtautuvat myönteisimmin internetin hankkimiseen.

Jos  internetyhteys  sitten  hankittaisiin,  yli   50   %   käyttäisi   sitä
etätyöskentelyyn. Noin 30 % hyödyntäisi nettiä viihdetarkoituksessa ja 17  %
käyttäisi sitä erityisesti laskujen maksuun ja  sähköpostiviestintään.  Vain
3 % vastanneista ilmoitti päätarkoitukseksi etäopiskelun.

Etätyön esteet vapaa-ajan asukkaiden parissa

Mikäli  työntekijä  siirtyy  etätyöhön,  hän  arvelee   törmäävänsä   moniin
ongelmiin. Atk-tuen järjestäminen ja  työyhteisön  puuttuminen  ovat  suurin
ongelma. Yli  50  %  vastauksista  mainitaan  em.  ongelmat.  Muut  ongelmat
koostuvat tietoturvaongelmista, sähkökatkoksista,  sähköliittymän  kalliista
hinnasta,  lasten  vaikutuksesta  kotona  työskentelyyn   sekä   motivaation
puutteesta.

Etätyössä on kyse työnantajan ja työntekijän  välisestä  sopimisesta.  Usein
sanotaan,   että   työpaikkojen   vanhahtava,   tähän    aikaan    sopimaton
yrityskulttuuri estää etätyön tekemisen.  Pyysimme  vastaajia  luonnehtimaan
työnantajayritystensä etätyökulttuuria ja etätyön teknisiä edellytyksiä.

Kun   kysyttiin,   hyväksyykö   työnantaja    etätyön    tekemisen    vapaa-
ajanasunnolla/mökillä,  osoittautui  työnantajan  myönteinen  ja  kielteinen
suhtautuminen  etätyöhön  lähes  yhtä  suureksi:  55  %   hyväksyy   etätyön
tekemisen ja 45 % ei hyväksy etätyötä.  Huolimatta  myönteisistä  asenteista
vain  yhdessä  kolmasosaa   työpaikoista   etätyötä   tehdään   käytännössä.
Ylivoimaisesti eniten etätyötä tehdään ylempien toimihenkilöiden joukossa.

Työpaikan  etätyökulttuuria  koskevaan  kysymykseen  vastasi  40  prosenttia
kyselyn   palauttaneista.   Noin   30   %:lla   etätyökulttuuria   ei    ole
tietoturvaongelmien   tai   vanhahtavan   johtamiskulttuurin   vuoksi.    70
prosentilla  etätyökäytännöt  vaihtelevat.   Etätyöskentely   on   yleisintä
keskittymistä vaativien tehtävien  parissa  pari  kolme  kertaa  kuukaudessa
(22,7  %).   19,7  prosentilla   vastanneista   yritys   on   mahdollistanut
päivittäisten viestintäkeinojen  käyttämisen  mistä  tahansa  -  esimerkiksi
sähköpostin käytön selaimen avulla. 18,2  prosentilla  yrityksen  lähiverkon
resurssit  on  saavutettavissa  ajasta  ja  paikasta  riippumatta   -   myös
mobiililaitteilla.  10  prosentilla  käytännöt  ovat  siltä   väliltä,   tai
vakiintuneita käytäntöjä ei ole vielä muodostunut.

Kysymys  vaihtoehtoisista   etätyöpisteistä   mökkikodin   ulkopuolella   ei
innostanut vastaajia. Vain 4  %  oli  kiinnostunut  etätyöstä  mökkikunnassa
muunlaisin ratkaisuin esim. etätyökeskuksessa.

Lisääkö etätyömahdollisuus vapaa-aikaa vai vähentääkö se sitä?

Kyselyn  lopussa  oli  kaksi  väittämää,   joita   pyydettiin   sanallisesti
kommentoimaan. Väittämät olivat seuraavat:

   1)  "Kesämökille  mennään  viettämään  vapaa-aikaa,  ei  miettimään  eikä
      tekemään työasioita"
   2) "Tehdessä töitä kesämökillä pystyy keskittymään ajatustyötä  vaativiin
      tehtäviin paremmin kuin työpaikalla."

Väitteiden taustalla oli olettamus, että työllä ja vapaa-ajalla  on  selkeät
rajat; mökkikoti on työstä vapaata aluetta ja  palkkatyön  tekeminen  kuuluu
fyysiseen työpaikkaan kaupunkiin. Reilusti yli puolet  olikin  sitä  mieltä,
että kesämökillä voi  ja  pitää  unohtaa  työasiat.  Mökille  mennään  juuri
kaupungista poikkeavien  olosuhteiden  vuoksi.  (vrt.  Hiltunen  &  Pitkänen
2005,  191.)  Mökillä  tehdään  eri  asioita  kuin  kaupungissa.   Yksilöstä
riippuen  toiset  laiskottelevat  ja   toiset   viettävät   aikansa   pieniä
mökkitöitä tehden.

Johtavassa asemassa oleville työstä irtautuminen ei  aina  onnistu,  jolloin
työasioiden hoitaminen verkon välityksellä mahdollistaa mökillä  olon  ilman
että tarvitsee  "turhan"  takia  matkustaa  työpaikalle.  Yllättävän  paljon
esiintyi  kuitenkin  sellaista  kommentointia,  jota  voidaan  pitää   työtä
koskevana    yleisenä    asennemuutoksena.    Etätyö    on    ikään     kuin
tarkoituksenmukaisuuskysymys. Sitä tehdään joustavasti  ajasta  ja  paikasta
riippumatta, milloin se on välttämätöntä tai  hyödyllistä  joko  työnantajan
(asiakkaan)  tai  työntekijän  elämäntilanteen  kannalta.  Osa   vastaajista
mielsi kesämökkinsä kakkosasunnoksi, jolla ei  ole  suurta  eroa  verrattuna
kaupungissa  sijaitsevaan  ykkösasuntoon.  Mökillä  on  lupa  tehdä  arkisia
asioita,  jopa  etätöitä,  eikä  vain  keskittyä  lomanviettoon.  Tässä   on
nähtävissä   eroavaa   suhtautumista   työn   ja   vapaa-ajan   erottamiseen
toisistaan.

Yllättävää  oli,  että  toinen  väittämä  hyväksyttiin  sellaisenaan   lähes
konsensuksen   hengessä.   Vain   muutamassa   kirjoituksessa   kritisoitiin
väitettä. Näiden mukaan työ on niin vaativaa, että  työntekijän  tulee  aina
kyetä keskittymään herpaantumatta. Toisen kannan  mukaan  lähtökohta  on  jo
väärä: "töitä ei tuoda kotiin".

Internet    ja    etätyö    koetaan    selvästikin    uhkaksi    työntekijän
(loma)vapaudelle. Suurin  osa  (erityisesti  työntekijät,  jotka  eivät  ole
johtotehtävissä) haluaa irrottautua mökillä palkkatyöstä lomakauden  ajaksi,
jolloin etätyöpuhe on tavallaan loukkaus työntekijän  lomaoikeutta  kohtaan.
Eniten huolissaan ns. saavutettujen etujen puolesta ovat  ne,  joita  etätyö
ei välttämättä  edes  kosketa.  Kyse  ei  tietenkään  ole  vain  työntekijän
omistusoikeudesta  vapaa-aikaansa,  vaan  vastustus   on   oire   syvemmästä
hämmennyksestä työelämän muutosten edessä.

Internetin mahdollistama etätyö on  toisaalta  lisännyt  monien  vapaa-aikaa
(ylemmät  toimihenkilöt  ja  yrittäjät),  kun  joidenkin  kiireellisten   ja
välitöntä  hoitamista  vaativien  työtehtävien  hoitaminen  on   mahdollista
ajasta ja paikasta riippumatta.

   7. E-työ Etelä-Savon julkisen sektorin edustajien näkökulmasta

Tutkimuksen casekunniksi  valittiin  Mikkelin,  Mäntyharjun,  Enonkosken  ja
Puumalan kunnat.  Kyseisten  kuntien  viranomaisten  suhtautumista  e-työhön
kartoitettiin henkilöhaastatteluin kevään 2005 aikana. Haastatteluissa  kävi
ilmi,  että  kunnissa  painopiste  on  lähinnä  etätyön  infrastruktuurissa:
maakunnan  laajakaistahankkeen  odotetaan   lisäävän   etätyön   ja   e-työn
tekemisen  mahdollisuuksia   niin   seudun   vakituisten   kuin   vapaa-ajan
asukkaidenkin parissa.  Toimivien  tietoliikenneyhteyksien  vaikutus  seudun
elinkeinoelämään  ja  vapaa-ajan  asukkaiden  viipymään  nähdään  viiveellä.
Tietoliikenneyhteyksiä    ei    ole    aktiivisesti     käytetty     kuntien
markkinointiviestinnässä     vapaa-ajan     asukkaiden     tai     yritysten
houkuttelukeinona.   Etätyömahdollisuuksia   enemmän   markkinoinnissa    on
korostettu muita kunnan tarjoamia palveluita.

Etätyön tekemisen halukkuutta on maakunnassa  paljonkin,  mutta  esteenä  on
lähinnä julkisten ja yksityisten  työnantajien  tottumattomuus  ja  asenteet
etätyötä kohtaan. Vaikuttamisen  väylä  on  ehkä  ollut  väärä,  on  pyritty
tarjoamaan yrityksiin etätyöntekijöitä,  vaikka  lähtökohtana  olisi  tullut
olla   työnantajien    asenteisiin    vaikuttaminen.    "E-yrittäjyys"    ja
liiketoiminnan  sähköistyminen  sitä   vastoin   nähdään   entistä   enemmän
yritystoiminnan  kasvun   ja   kehittymisen   mahdollisuutena.   Esimerkiksi
Mikkelissä  digitointiin  ja  arkistointiin   liittyvä   yritystoiminta   on
saamassa   entistä   enemmän   tukea   myös   kunnan   päättäjien   taholta.
Savonlinnassa    puolestaan    panostetaan    paljon    ohjelmistotuotteiden
testaamisen kehittämiseen Softatest -kehittäjäorganisaation voimin.

Call- tai contact-center-yritykset kilpailuttavat kuntia  sijoitusperusteena
mm. toimitilat ja osaava  työvoima,  usein  niin,  että  sijoitutaan  sinne,
missä  toimintaa  tuetaan  eniten  kunnan   taholta.   Tämä   luo   hankalan
kilpailutilanteen jopa saman maakunnan kuntien välille.  Mikkelin  kaupungin
ICT-asiantuntijana aikaisemmin toimineen Teemu Torvelaisen mukaan  joillakin
paikkakunnilla on väkisin luotu  call  center  ja  sitten  myyty  palveluita
ilman todellista kysynnän kartoittamista  etukäteen.  Kunnissa  ollaan  myös
itse oltu aktiivisia ja haettu kontakteja suurista yrityksistä.

Torvelainen kertoi haastattelussa myös Nesenta Oy:n  toiminnasta  ja  siihen
liittyvän   yhteistyön   kehittymisestä   Mikkelissä.    Nesenta    Oy    on
palveluyritys, joka pyrkii toimimaan verkottajana ja  yhdistämään  erilaisia
toimijoita ja jolla on palvelukeskuksia n. 30 paikkakunnalla.  Nesenta  Oy:n
palvelukeskuksen toiminnan käynnistämistä  Mikkelissä  kartoitettiin  kevään
2005  aikana:  alueyhteistyötä,  alueellisia  kumppaneita,   palvelutarvetta
alueellisesti ja asiakkaita  pääkaupunkiseudulla.  Tässä  tarkastelussa  oli
mm.      paikallisten      tilitoimistojen      toiminnan      laajentaminen
pääkaupunkiseudulle. Mikkeliläiset toimijat osoittautuivat  kuitenkin  liian
pieniksi  yksiköiksi,  lisäksi  paikallinen  kysyntä  on   liian   vähäistä.
Haastateltava   näkee   tässä   mahdollisuutena   yritysten   erikoistumisen
palvelemaan tiettyjä toimialoja.

Nesenta Oy:n toiminnan onnistuneesta käynnistymisestä muilla  paikkakunnille
Torvelainen mainitsee seuraavaa: ".se on lähteny sillä  tavalla  liikkeelle,
et on ollu yks tai useampi  vahva  paikallinen  asiakas,  jolle  on  lähetty
rakentamaan   sitä   palvelutarjontaa   ja   samoilla    resursseilla    tai
vahvistamalla niitä on pystytty laajentamaan sitä  palvelua  koskemaan  myös
joko muualla lähellä olevia tai sitten . laajentamaan  ihan  muualle  ympäri
Suomee kattavia palveluja."

Mikkelin  kaupunki  etenee  myös   yhteistyön   luomisessa   IBM:n   kanssa.
Tavoitteena tässä on  löytää  yhteistyössä  IBM:n  kanssa  yritysasiakkaita,
joille  Mikkelin  kaupunki  voi  tarjota   alueelliset   puitteet   ja   IBM
substanssiosaamisen    tietoteknisellä    puolella.     Lisäksi     Mikkelin
teknologiakeskus Mictech Oy panostaa entistä enemmän yrityshautomoon,  jossa
painopisteeksi on jälleen muotoutumassa teknologiayrittäjyys.

Mikkelin seudun liiton kuntien  tilitoimistopalveluiden  yhdistämisestä  eli
alueellisen   tietohallinnon   järjestämisestä    keskitetysti    on    myös
keskusteltu. Tässä on mahdollisuus jatkossa  laajentaa  toimintojen  myyntiä
muuallekin  Suomeen.  Myös  sosiaali-  ja  terveyspalveluiden  toimintaa  on
siirtynyt  e-työhön,  josta  esimerkkinä   sosiaali-   ja   terveydenhuollon
puhelinneuvontakeskus Medineuvo. Palvelu  on  hyvä  esimerkki  siitä,  miten
laajentamalla   toimintaa   verkkoon   saadaan   aikaan   kustannussäästöjä.
Palveluiden edelleen siirtymisessä verkkoon  on  kuitenkin  suuria  ongelmia
sosiaali-  ja  terveydenhuollon   ohjelmistojen   yhteensopivuuden   vuoksi.
Lisäksi   useat   tahot    Suomessa    kehittävät    hyvin    samantyyppisiä
ohjelmistoratkaisuja  yhtäaikaisesti:  yhteiset  pelisäännöt  ja  standardit
puuttuvat. Näihin haasteisiin olisi tartuttava nopeasti, mikäli  maakunnassa
on halua ehtiä kilpailuun mukaan.

Mäntyharjulla Halmeniemen kylässä ollaan  oltu  erittäin  aktiivisia,  mistä
osoituksena kylän omalla  panostuksella  saadut  ADSL-tietoliikenneyhteydet.
Halmeniemellä on toiveita testata tulevaisuudessa etätyöpisteen  toimivuutta
esimerkiksi Halmelan seurantalon  yhteydessä.  Pisteen  käyttäjinä  voisivat
olla   esimerkiksi   alueen   yrittäjät,   mökkiyrittäjien   asiakkaat    ja
kesämökkiläiset.  Kylätoimikunnan   aktiivinen   jäsen   Matti   Christensen
mainitsi  haastattelussaan,  että  voisi  henkilökohtaisesti   alkuvaiheessa
toimia etäpisteen teknisenä tukena.

Koosteena viranomaisten ja asiantuntijoiden  haastatteluista  voisi  esittää
seuraavaa:

    . Mikkelin ja Mäntyharjun osalta painopiste on "e-yrittäjyydessä"
    . Enonkoskella uskotaan  laajakaistayhteyksien  tuovan  kuntaan  enemmän
      ympärivuotisia vapaa-ajan asukkaita, joista osa  myös  tekee  etätöitä
      mökiltä käsin (mökkiviikonloppujen pidentyminen)
    . Enonkoskella ja Puumalassa vapaa-ajan asukkaat ovat erityisen tärkeitä
      elinvoimaisuuden takaajina, myös Venäjän läheisyys huomioitu
    .  Puumalassa  e-työ  vahvasti  osa  kunnan  muuta  strategiaa   (kunnan
      markkinointi asumiskuntana)
    .  E-työntekijöistä  olisi  tarjontaa,  etätyö  työn  tekemisen  muotona
      houkuttelee
    . Usein yrityksissä ei olla tietoisia e-työn mahdollisuuksista: mitä voi
      tehdä etänä
    .  Maakunnassa  vasta  opetellaan   tietoliikenneyhteyksien   tarjoamien
      mahdollisuuksien hyödyntämiseen
    .   Kaikki   kunnat   ovat    olleet    mukana    contact/call    center
      -sijaintipaikkojen kilpailuissa
    . Kunnat näkevät "e-työn edistämistehtävänään" tarjota  puitteet,  jotka
      mahdollistavat yrittämisen ja asumisen kunnassa.  E-työn  toteutuminen
      riippuu viime kädessä  yritysten  ja  yksilöiden  päätöksistä,  kunnan
      tehtävänä on täten tarjota siihen tarvittava infrastruktuuri.
    .  Halmeniemen  kylätoimikunnan  oma  aktiivisuus  näkyy   myönteisesti,
      etätyöpiste  voisi  paikkakunnalla  olla  yksi   mahdollisuus   lisätä
      mökkiläisten viipymää ja taata kylän elinvoimaisuutta jatkossa

Internetkysely maakunnan julkisten organisaatioiden parissa

Julkisten    organisaatioiden    kiinnostusta    etätyöhön     kartoitettiin
nettikyselynä   toukokuussa   2005.   Kyselyssä   pääpaino    oli    testata
organisaatioiden    halukkuutta    osallistua     etätyötä     käsittelevään
koulutukseen. Otos oli kaiken kaikkiaan 247: mukana oli muun muassa  kuntien
organisaatioita, oppilaitoksia ja yritysten  neuvontapalveluiden  edustajia.
(Kyselylomake liitteessä 4).

Vastauksia kyselyyn saatiin vähän: yhteensä 14 yksikköä,  joista  yhdeksässä
ei tällä hetkellä juurikaan tehdä etätyötä. Vastanneista suurin osa  (62  %)
oli  kuitenkin  kiinnostunut  tietämään   lisää   e-työstä.   Etätyö   olisi
tulevaisuudessa mahdollista organisaatioissa useimmiten n. 4  -  5  henkilön
kohdalla,  muutamana  päivänä  viikossa.  Lähes  kaikki  vastanneet   olivat
valmiita   osallistumaan    e-työtä    käsittelevään    päivän    mittaiseen
koulutukseen. Eniten tietoa kaivataan e-työn käytännöistä: missä  tehtävissä
e-työ onnistuu  ja  miten  siitä  sovitaan;  lisäksi  kiinnostaa  tieto-  ja
viestintäteknologian käyttö sekä  se, kenelle e-työ soveltuu.

Seuraavassa  poimintoja  vastauksista,  miksi   organisaatiossa   ei   tehdä
etätyötä:
    . "Kuntatyön kulttuuri on hyvin  työpaikkasidonnainen,  luulisin  siksi.
      Vallalla   voimakas   käsitys,   että   täytyy    olla    kuntalaisten
      tavoitettavissa nimenomaan työpaikalla."
    . "Työnantaja ei ole oikein vielä hyväksynyt etätyön "filosofiaa"."

E-työnä suoritettavista tehtävistä, vastauksista poimittua:
    . "Suunnittelu, koulutus ja  tutkimus  asiakkaiden  luona  tarvittaessa.
      Muuta etätyötä ei tehdä."
    . "Suunnittelua,  tutkimustyötä,  töiden  organisointia,  koordinointia,
      yhteistyökanaviin yhteydenpidot."

Kyselyn  perusteella  ei  voi   tehdä   yleistyksiä,   mutta   jo   vähäisen
vastausmäärän  voisi  tulkita  kertovan  julkisen  sektorin  suhtautumisesta
etätyöhön.  Ne  tahot,  jotka  kyselyyn  vastasivat,   ovat   jo   valmiiksi
kiinnostuneet etätyöstä. Vaikuttaa siltä, että etätyötä ei  yleisesti  nähdä
oleellisena  seikkana  julkisten  työnantajien  taholla  maakunnassa.  E-työ
tulee    luultavasti    yleistymään    sitä    mukaa,    kun    tieto-    ja
viestintäteknologian taidot kehittyvät.

Kuntien  palvelujen  järjestämisessä   tulisi   hyödyntää   täysimääräisesti
tietotekniikan   ja    tarjoamat    mahdollisuudet.    Lisäksi    lisääntyvä
kuntayhteistyö edellyttää tehokasta tieto- ja viestintäteknologian  käyttöä.
Etätyö on yksi työn  organisoinnin  muodoista,  jolla  vastataan  nykypäivän
vaatimuksiin.   Etätyöllä   voidaan   lisätä   kuntien   ja    kuntayhtymien
houkuttelevuutta työyhteisöinä,  mikä  on  erityisen  tärkeää  työyhteisöjen
ikääntymisen  ja  henkilöstön   työssä   jaksamisen   kannalta.   Julkisissa
organisaatioissa  tehtävä  etätyö  voisi   esimerkiksi   olla   etäopetusta,
hallinto- ja toimistotöitä, suunnittelutöitä, neuvontapalveluita.


   8. E-työ organisaatioissa - esimerkkejä ja kokemuksia e-työstä

Tutkimuksessa  selvitettiin  yksityisen  sektorin  suhtautumista   etätyöhön
henkilöhaastatteluin.   Haastatellut    yritysten/työnantajaorganisaatioiden
edustajat voidaan jakaa seuraavasti :
    - Eteläsavolaiset organisaatiot, joissa tehdään e-työtä
    - Organisaatiot, joilla osa- tai  kokoaikaisia  etätyöntekijöitä  Etelä-
      Savon alueella
    - Varsinaiset etätyöntekijät

Haastateltavaksi valittiin organisaatioita,  joiden  tiedetään  harjoittavan
toimintaa tietoliikenneyhteyksien välityksellä.

Projektiorganisaatio SoftaTest,  projektijohtaja Timo Hätinen
E-työn   edistämisen   mallina   voisi    pitää    Savonlinnassa    toimivaa
projektiorganisaatiota     SoftaTestia,     joka     toimii      välittäjänä
sisällöntuottajien, testauspalveluiden ja koulutusorganisaatioiden  välillä,
alan kouluttajana sekä fyysisten testaustilojen ylläpitäjänä.  SoftaTest  on
tarjonnut  testauspalveluita  projektitoimintana  vuodesta   2000   lähtien.
Toimintaa voi pitää menestyksellisenä, sillä projektista  on  synnytetty  jo
kaksi   testauspalveluyritystä,   joista   molemmat   toimivat   edelleenkin
Savonlinnassa. SoftaTestin toiminta osoittaa,  että  kehittämällä  riittävän
kriittisen massan ja toimimalla oikeaan  aikaan  oikeassa  paikassa  voidaan
Etelä-Savoonkin  saada  uusia  kehittyviä  toimialoja  julkisilla   varoilla
tuettuna. Hätinen näkee alalla kasvua  tulevaisuudessakin  ja  tarkoituksena
on laajentaa toimintaa entisestään etätestauksen puolella.

Haastateltava toivoi apua myös e-työn alueellisen kehittämisryhmän  parista:
olisiko   SoftaTestin   tiloihin   mahdollisuus   löytää    etätyöntekijöitä
testausalan   tai   sisällöntuotannon   alojen    yrityksistä    Etelä-Savon
ulkopuolelta.  Tähän  Hätinen  tarjosi  ratkaisuksi   "salkkumiestä",   joka
kiertäisi    alan    yrityksiä     kertoen     Savonlinnan     etätyöpisteen
mahdollisuuksista.  Myös  etätyön  perusteita  käsittelevä  koulutus   olisi
haastateltavan   mielestä    tärkeä    osa    yritysten    houkuttelemiseksi
etätyökokeiluihin.

Osuuskunta Osaajat Rajupusu, jäsen Eeva Pesonen-Prüfrock
Osuuskunta   Osaajat   toimii   laskutuskanavana   eri   alan   yrittäjille,
markkinoinnista huolehtii jokainen osuuskunnan jäsen  itse.  Jäsenistä  vain
osalla on osuuskunnan puitteissa töitä, toiminta ei ole  käynnistynyt  aivan
toivotussa laajuudessa.  Osuuskunta  perustettiin  EU-rahoitteisen  hankkeen
puitteissa, jonka  myötä  kuhunkin  Rajupusu  -alueen  kuntaan  perustettiin
etätyöpisteet.   Toiminta   etätyöpisteissä   on   jatkunut   lähinnä   vain
Rantasalmella,   jossa   tilat   ovat   olleet    koulutuspaikkana.    Syynä
etätyöpisteiden vähäiseen käyttöön haastateltava näki sen,  että  useimmilla
on nykyään koneet kotona.

Haastateltava  toimii  kielenkääntäjänä  Sulkavalta   käsin   ja   asiakkaat
sijaitsevat  lähinnä  pääkaupunkiseudulla.  Työssään  haastateltava  käyttää
perusohjelmistoja,  atk-tuki  on  hoitunut   Rantasalmella.   Haastateltavan
mielestä  osuuskunta  liiketoiminnan  mallina  soveltuu  henkilöille,  jotka
voivat tehdä töitä  kotoa  käsin,  oma  aktiivisuus  on  kuitenkin  erittäin
tärkeää. Toiveena julkiselle sektorille  haastateltavalla  oli,  että  kunta
ulkoistaisi palveluitaan  ja  ostaisi  niitä  osuuskunnalta  sekä  tarjoaisi
osuuskunnalle mahdollisuuden  markkinoida  palveluitaan  esimerkiksi  kunnan
nettisivuilla.

SaimaSoft & people, tj. Marjo Kaipainen
Saimasoft & people tarjoaa ohjelmistoja, henkilöstöhallinnan  ratkaisuja  ja
palveluita,  toimipisteet  ovat  Mikkelissä  ja  Vantaalla.   Haastateltavan
mukaan yrityksen kotipaikalla on merkitystä  asiakkaalle  päin  toimittaessa
pääkaupunkiseudulla, joten kotipaikkaa ei kerrota,  ellei  erikseen  kysytä.
Etua sijainnista maakunnassa  sen  sijaan  on  työvoiman  pysyvyys  ja  ehkä
hieman pienemmät toimintakustannukset. Yrityksen tarjoamat ohjelmistot  ovat
selainpohjaisia,  mikä   mahdollistaa   niiden   käytön   ja   päivittämisen
etäyhteyksin.

Yrityksellä on  melko  negatiiviset  kokemukset  etätyöstä  ja  vuoden  2005
syksyllä  kokoaikainen  etätyöntekijä,  yrityksen  art  director,  muuttikin
Mikkeliin  tekemään  töitä  toimistolta  käsin.  Perusteluna  tälle  on  mm.
vaikutukset työyhteisöön  ja  erityisesti  kommunikaatioon.  Toisaalta  ad:n
työt  ovat  helposti  mitattavissa  ja  siltä   osin   soveltuivat   etätyön
tekemiseen. Osa-aikaista etätyötä tehdään epävirallisesti.  Parhaana  e-työn
edistämisen  keinona   Kaipainen   näkee   toimivien   laajakaistayhteyksien
saamisen  koko  maakuntaan.  Haastateltava  ei  ole  innostunut   julkisesti
rahoitetusta e-työhankkeesta niiden hitauden ja jäykkyyden takia.

Virtuaalisihteeri Niksi, Nina Kähäri
Haastateltava on yksityisyrittäjä, joka tarjoaa sihteerin  palveluita  kotoa
käsin  alueen  yrityksille,  julkisille  organisaatioille  ja  järjestöille.
Pontimena    yrittäjäksi    lähtemiselle    oli    leipääntyminen    vanhaan
työympäristöön:  rutiinitehtävät  eivät  vaatineet  läsnäoloa,  työt  olivat
määräaikaisia ja palkka kehno. Myös halu työskennellä kotoa  käsin  lapsista
samalla huolehtien oli motiivina.  Virtuaalisihteerin  työt  hoituvat  perus
tietojenkäsittelyohjelmistoilla,   työtehtäviä   voivat   olla   esimerkiksi
lomakkeiden suunnittelu ja päivitys,  nettisivujen  päivitys,  tietokantojen
ylläpito,  tilaisuuksien  järjestämistä,   viestien   vastaanottamista   tai
matkojen järjestelyä.

Yrittäjä on törmännyt "e-yrittäjyydessään"  monenlaisiin  ongelmiin,  joista
suurin on potentiaalisten asiakkaiden asenne:  virtuaalisihteerin  palveluja
on  ollut  hankala  konkretisoida.  Kysyntä  on  ollut  melko  pientä  vielä
yritystoiminnan alkuvaiheessa.  Ongelmaksi  haastateltava  kokee  myös  sen,
että ei  ole  muita  samalla  konseptilla  toimivia  yrittäjiä.  E-yrittäjän
tulisi haastateltavan mielestä huolehtia  vapaa-ajan  suhteista  ja  itsensä
kouluttamisesta, jotta  "pysyy  ajan  hermolla".  Kähäri  on  saanut  paljon
yhteydenottoja lähinnä naispuolisilta henkilöiltä, jotka tarjoutuvat  töihin
Virtuaalisihteeri Niksin palvelukseen. Tämä  osoittaa,  että  halua  etätyön
tekemiseen  on.  Virtuaalisihteerin  toimintamalli  mahdollistaisi   Kähärin
mielestä erityisesti maaseudun naisille ja  paluumuuttajille  mahdollisuuden
tehdä töitä maakunnassa.

Blue Cross Multimedia Oy, tj. Olli-Matti Asikainen
Blue Cross Multimedia on paikkatietosovellusohjelmiin  erikoistunut  yritys,
jonka  toimipaikka  on  Enonkoskella.  Yritys  on  perustettu  vuonna   2000
haastateltavan  muutettua  takaisin  kotiseudulleen  15   Helsingin   vuoden
jälkeen. Paluu kotiseudulle on ollut mieluista.  Asikainen  oli  aikaisemmin
töissä Teklassa, josta järjestyi etätyöskentelymahdollisuus. Tästä  kehittyi
ajatus aloittaa oma yritystoiminta;  osa  asiakassuhteista  periytyy  Teklan
ajoista. Nykyään yritys työllistää 5 henkilöä.  Asikaisen  mukaan  yrityksen
sijainnista Enonkoskella ei ole erityistä etua eikä haittaakaan,  mutta  jos
toiminta  kasvaa  on  edessä  muutto   Savonlinnaan.   Asiakkaisiin   ollaan
yhteyksissä   puhelimitse   sekä   nettipalavereissa,    pääkaupunkiseudulle
matkustetaan   kerran    kuussa.    Kehitettyjä    ohjelmistoja    testataan
tietoturvallisin etäyhteyksin (virtual private network).
Haastateltavan mukaan  esimerkiksi  Soneran  työntekijöillä  on  halukkuutta
siirtyä  pääkaupunkiseudulta  vaikkapa  Hyvinkäälle:  osa-aikaista  etätyötä
tehdään paljonkin. "E-yrittäjyyden"  pitäisi  Asikaisen  mielestä  onnistua:
toimitiloja löytyy, mutta työntekijöiden saatavuudessa voi olla ongelmia.

Mikkelin kaupungin etätyökokeilu, Merja Airas
Etätyökokeilun tavoitteena  oli  luoda  kaupungille  yleiset  menettelytavat
etätyön    osalta.    Kokeilun     taustalla     on     Turun     yliopiston
täydennyskoulutuskeskuksen  ja  Suomen  kuntaliiton  etätyöraportti.  Aluksi
etätöitä teki kaksi  EU-asiamiestä  kahden  kuukauden  ajan,  minkä  jälkeen
päätettiin laajentaa  kokeilua  koskemaan  koko  henkilöstöä  vuoden  ajaksi
(1.6.2004  -  31.5.2005).  Mukaan  lähteneiden  lähes  10   työntekijän   ja
työnantajien  kokemuksia  koottiin  seurantalomakkein,  etätyöstä  sovittiin
kirjallisella sopimuksella. Kokeilussa etätöitä tehtiin  2  -  4  päivää/kk,
kukin   yksikkö   omalla   tavallaan.   Yleisesti   etätyötehtävät    olivat
kirjoittamistehtäviä,  kuten  muistioita,   pöytäkirjoja,   valmistelutöitä,
raportteja.

Esimies  ei  välttämättä  tiedä,  mitkä  työtehtävät  on  mahdollista  tehdä
"etänä":  työntekijä  on  tässä  paras  asiantuntija.   Suurimmalle   osalle
kaupungin työntekijöistä etätyö ei ole  työn  luonteen  vuoksi  mahdollista,
asia koskee lähinnä hallintopuolen ihmisiä. Lisäksi haastateltava  mainitsi,
että  julkisen  organisaation   muutokset   ovat   usein   melko   jähmeästi
toteutettavia. Etätyön aiheuttamat lisäkustannukset haluttiin minimoida.

Mikkelin kaupungin etätyökokeilu osoittaa, että etätyö  on  työhyvinvointiin
positiivisesti vaikuttava toimintamalli.  Ikääntyvässä  kuntaorganisaatiossa
osa-aikainen etätyö lisää työssä jaksamista ja auttaa henkilöstöä  työrauhan
saavuttamisessa sitä vaativissa tehtävissä.  Työn  suunnittelu  on  erittäin
tärkeää etätyössä, etätyön suorittaminen vaatii  myös  osaamisen  tukea  eli
koulutusta  ja  ohjausta.  Etätyö  motivoi,  kun   työntekijään   luotetaan.
Lappeenrannan  ja  Savonlinnan  kaupungit  ovat   erityisen   kiinnostuneita
etätyökokeilun tuloksista.

TeliaSonera Oyj Mikkeli, Esko Pitkänen
TeliaSoneran  aluejohtajaa  haastateltiin  tutkimukseen   lähinnä   etätyötä
edistävien  palveluiden  tarjoajana.   Itse   konsernin   palveluksessa   on
henkilöitä, jotka työskentelevät usealla  paikkakunnalla  ja  lisäksi  kotoa
käsin. Konsernissa on ohjeistus etätyöstä sopimiseen. Etätyössä  tietoturvaa
haastateltava pitää tärkeimpänä kynnyskysymyksenä, ja siihen  liittyen  myös
yhtiössä  on  tarjolla  erilaisia  palvelu-  ja   tuotepaketteja.   Tuotteet
jakautuvat mobiilin  verkon  tai  kiinteän  laajakaistan  etätyöpalveluihin.
Palveluita on  mennyt  hyvin  kaupaksi.  Verkot  kehittyvät,  myös  langaton
laajakaista  tarjoaa  paljon  mahdollisuuksia   mobiiliin   työhön.   Verkon
käyttöongelmista  n.  70-80%  pystytään  ratkaisemaan  etä-asiakaspalveluin.
Laajakaistan   rakentamisessa   haastateltava   näkee   tärkeänä   ei   vaan
paikkakunnan  asiakasmäärän  vain  myös   kasvupotentiaalin.   Siksi   aivan
pienimmille paikkakunnille ei lähdetä verkkoa rakentamaan.

Haastateltava näkee e-työlle valtavat mahdollisuudet  Etelä-Savossa,  kunhan
tietotekniikka  on  tähän  soveltuvalla   tasolla.   Mobiiliin   tekniikkaan
panostetaan konsernissa kovasti:  tulossa  on  langaton  Edge-verkko,  jossa
tiedonsiirtonopeus on n.  200  mb,  eli  vastaa  lähes  ADSL-tasoa.  Lisäksi
yrityksille on pidetty liikkuvan työn kampanjoita, joilla  etätyötä  tukevia
tuotteita on markkinoitu.

HSH Gudme Corporate Finance Oy, Seppo Siljama
Yhtiö on  kansainvälinen  pankkiiriliike,  joka  hoitaa  yritysten  pörssiin
listautumisia ja poisottoja sekä yrityskauppoja.  Etätyö  on  yhtiössä  yksi
osoitus   työn   joustavuudesta,   haastateltavan   mukaan   töissä   ollaan
käytännössä  aina.  Yhtiössä  on  käytössä  tulospalkkaus.  Etätyö  on  osa-
aikaista ja rajoittuu tiettyihin  selkeisiin  ja  mitattaviin  työtehtäviin,
kuten kirjoitustyöt. Etätyöstä on sovittu suullisesti  ja  epämuodollisesti.
Lähes   kaikilla    työntekijöillä    on    kannettavat    tietokoneet    ja
kommunikaattorit.  Yhtiön   työntekijöillä   on   myös   pääsy   asiakkaiden
tietojärjestelmiin  vpn-yhteyksin.  Tietoturva  on  olennainen  osa   yhtiön
toimintaa ja luottamus työntekijään on suuri: ihmiset  jotka  työskentelevät
kotoa  käsin   ovat   luottamuksen   ansainneet.   "Etätyössä   pitää   olla
tietynlainen luonteenlaatu, yleensä useampi  projekti  yhtä  aikaa  menossa.
Etätyöhön  liittyy  työn  sporaalisuus,   joskus   mennään   kovaa,   joskus
hiljempaa."

Yritysten tulisi haastateltavan  mielestä  ymmärtää  etätyön  välinemerkitys
yrityksen    vetovoimaisuudessa    työntekijöihin    päin     ja     turhien
matkustuskustannusten karsinnassa. Osa-aikainen  etätyö  tulee  lisääntymään
meillä ja muuallakin.

Syncron Tech Oy, Ari Rasimus
Syncron Tech Oy on  esimerkki  yrityksestä,  jonka  asiakkailleen  tarjoamat
ratkaisujen käyttö on mahdollista etätyönä ja  mobiilisti.  Yritys  palvelee
teollisuuden         asiakkaita:         palveluita         ovat         mm.
käyttöajanseurantajärjestelmät,     toimitusketjun     hallinta,     menekin
ennustaminen,        varastotäydennykset,         tuotannonohjaus         ja
ympäristötietojärjestelmät.  Kaikki  käyttöliittymät  ovat  selainpohjaisia,
asiakkaitten  järjestelmät  ovat  saavutettavissa  mistä  vaan  turvallisten
tietoliikenneyhteyksien välityksellä. Tuotteita ei  kuitenkaan  aktiivisesti
markkinoida etä- tai mobiilikäyttöön vedoten, eikä se haastateltavan  mukaan
ainakaan vielä  ole  tuotteen  valintaperustalistalla  kovinkaan  korkealla.
Sovelluksien hyödyntäjillä voi jatkossa olla suuri etu etätyöstä,  mainitsee
Rasimus. Esimerkiksi tehtaissa voisi olla etävalvontaa, minkä lisäksi  olisi
päivystysryhmä, joka hälytettäisiin paikalle,  kun  vikatilanteita  ilmenee.
Yrityksessä ei itsessään  tehdä  etätöitä  laajassa  mittakaavassa,  lähinnä
teknisten sovellusten rakentamista.

Etätyöntekijä Matti Christensen, Halmeniemi
Pääkaupunkiseudun tietoturvallisuusalan yrityksessä  etätyötä  tekevä  Matti
Christensen Halmeniemeltä painottaa etätyöntekijänä tietoturvan  ja  muunkin
työturvallisuuden  merkityksestä  etätyön  tekemisessä.  Erityisen  tärkeänä
Christensen mainitsi työntekijän  työpisteen  käytön  ohjeistuksen.  Lisäksi
saatiin kuva siitä, millainen on kokoaikaisen  etätyöntekijän  arki.  Omista
eduista  ja  sosiaalisista  kontakteista  on  haastateltavan  mielestä  itse
pidettävä kiinni.  Etätyön  osalta  olisi  ratkaistava,  kuinka  työyhteisön
tuki/vertaisverkosto  olisi  saavutettavissa  matkan   päästä.   Christensen
toivoi,  että  voisi  työn  ja  vapaa-ajan  erottamisen  sekä   sosiaalisten
kontaktien  vuoksi  tehdä  töitä  erillisessä  etätyöpisteessa,  joka  voisi
sijaita  lähimmässä   kuntakeskuksessa.   Etätyöhön   ryhtymisen   motiivina
Christensen kertoi olleen lasten varttuminen  kouluikään  ja  turvallisemman
elinympäristön  takaaminen.  Etätyön  mahdollistaa  Christensenin   kohdalla
vahva    ammatillinen    osaaminen:    kokoaikainen    etätyö    ei    hänen
työorganisaatiossaan ole muille mahdollista.

Art director Markku Hyvönen
Hyvönen oli erittäin kiinnostunut  etätyöstä,  koska  ad:n  työ  on  pääosin
ajasta ja paikasta riippumatonta ja oli  ehdottanut  asiaa  työnantajalleen.
Muun muassa työnantajan etätyöstä  kieltäytymisen  seurauksena  Hyvönen  oli
haastattelun  aikaan  irtisanoutumassa  ja   ryhtymässä   free   lanceriksi.
Työnantaja  ei  antanut  etätyöstä  kieltäytymiselle  tarkempaa  selvitystä.
"Unelmani on, että kun lapset lähtevät lomille, minä lähden  kanssa  mökille
(tekemään töitä), ja kun palaavat lomilta niin  minäkin  palaan  työpaikalle
töihin. Se on se kolmisen kuukautta vuodesta, minkä  mökillä  voi  viettää."
"Jos sinne korpeen joku muukin ottaa yhteyden, voin tarjota atk-tukea."

Musamyynti Oy, Erkki Matinlassi
Matinlassi     toimii     yksityisyrittäjänä      Musamyynti      -nimisessä
ohjelmatoimistossa. Työskentely on tähän mennessä  onnistunut  myös  mökiltä
käsin, jossa hänellä on käytössä kannettava tietokone ja  GPRS-yhteys.  Atk-
tukea ei haastateltava ole mökillä töitä  tehdessään  tarvinnut,  mutta  jos
koneessa  ilmenisi  ongelmia,  tarvitsisi  ulkopuolista  apua.   Matinlassin
mielestä parempi internet-yhteys  ehdottomasti  auttaisi  etätyön  tekemistä
vapaa-ajan   asunnolta   käsin.   Vaikka    Musamyynnin    toiminta    onkin
maanlaajuista,  on  sijainti  pääkaupunkiseudulla  tärkeä  yrityksen  imagon
kannalta. Haastateltavan  vaimo  on  osa-aikaeläkkeellä,  joten   kesäaikaan
mökille lähdetään torstaisin: Erkki tekee töitä  perjantait  mökiltä  käsin.
Lisäksi mökillä ollaan yhtäjaksoisesti 4 -  5  viikkoa,  josta  yksi  viikko
menee  yrityksen  paperitöihin.  Yrityksen  toimialan   vuoksi   on   oltava
tavoitettavissa kesälläkin jatkuvasti. "Kyllähän  tätä  duunia  voisi  tehdä
enemmänkin mökiltä käsin pienin lisähankinnoin."

Nokia Networks Oy, Tampere, HR-konsultti Juha Koivukoski
Etätyö soveltuu Nokian filosofiaan: "Life goes mobile".  Yksikössä  noin  20
henkilöä tekee virallisesti sovittuja etätöitä vaihtelevan  osan  työajasta.
Epävirallista  etätyötä  tekevät  yhtiössä  lähes  kaikki  silloin  tällöin.
Etätyöntekijät  sijoittuvat  n.   200   kilometrin   säteellä   Tampereelta.
Useimmiten töitä tehdään  kotoa  käsin,  mutta  esimerkiksi  Seinäjoella  ja
Porissa on ollut kokeiluja useamman henkilön yhteisestä etätyöpisteestä  ko.
henkilöiden aloitteesta. Nokia Networksin työntekijä  voi  olla  "etätöissä"
myös muissa Nokian Suomen yksiköissä.

Etätyö  alkaa  lähes  aina  työntekijän  aloitteesta.   Toimistolla   ollaan
muutamana  päivänä   viikosta.   Nokia   maksaa   tietoliikenneyhteydet   ja
laitteistot,  matkat  työpaikalle  ja  takaisin   sen   sijaan   työntekijä.
Mikrotuki ja tietoliikennetuki on järjestetty  Nokian  puolesta:  help  desk
palvelee myös  etätyöntekijöitä.  Tietoturva  on  huomioitu  monipuolisesti:
salassapitosopimukset,      suojatut      tietoliikenneyhteydet,       datan
käsittelyohjeet,  koneen  käytön  ohjeet   ja   ohjelmistot   tukevat   työn
turvallisuutta. Asiakkaan näkökulmasta etätyö ei ole tietoturvariski,  koska
Nokia Networksin  tapauksessa  toimivat  useimmiten  itsekin  mobiilin  työn
edistäjinä (operaattorit).

Yritykselle  etätyö  on   joskus   tapa   saada   tai   pitää   huippuosaaja
palveluksessa. Kysymys voi olla  myös  työvoiman  saatavuudesta  ylipäätään.
Ihmisiä   ei   kuitenkaan   suoraan   palkata   etätöihin.   Suurin    vaara
haastateltavan  mukaan  etätyössä  on  syrjäytyminen  yrityksen  yhteisöstä.
Etätyöhön soveltuu haastateltavan mukaan itsenäinen ja  verkottuva  ihminen,
jolla on kokemusta alalta: suoraan koulun penkiltä ei etätöihin mennä.

Etätyön yleistyminen on ollut hidasta  ja  se  tuskin  on  suurten  massojen
toimintaa. Nokian tapauksessa etätyöpisteet eivät  ole  tarpeellisia,  mutta
haastateltava näkee ne yhtenä mahdollisuutena edistää etätyötä.

Etätyöntekijä Anne Soini, Nokia Networks
Haastateltava  toimii  kokoaikaisesti  etätöissä  laatu-,  tuotekehitys-  ja
ylläpitoon liittyvissä työtehtävissä Nokia Networksin  palveluksessa.  Soini
on  ollut  yhteensä  10  vuotta  töissä  konsernissa,  mutta  on  koko  ajan
kuitenkin  asunut  Itä-Suomessa.  Aikaisemmin  Soini  matkusti  paljon  Itä-
Suomesta Nokian toimipisteeseen  Leppävaaraan.  Haastateltava  pääsi  mukaan
etätyökokeiluprojektiin, jossa  aluksi  tehtiin  etätöitä  maanantaisin  tai
perjantaisin.  Kokeilu  laajeni  pikku  hiljaa   niin,   että   Soini   kävi
työpaikalla vain harvakseltaan. Äitiysloman jälkeen haastateltava  ei  olisi
välttämättä palannut töihin Nokialle, mikäli ei  olisi  saanut  tehdä  töitä
etänä. Työnkuvaa räätälöitiin niin, että työt tulevat tehdyksi kotoa  käsin.
Etätyöskentely johtuu erityistilanteesta, jolloin järjestely on keino  pitää
asiantuntijan palveluksessa.

Etätyö on parantanut  elämänlaatua:  haastateltavalla  on  kotona  2-vuotias
lapsi, joten kotiäitiys  ei  olisi  onnistunut  ilman  joustavia  esimiehiä.
Etätyöhön on suhtauduttu organisaatiossa yllättävän  hyvin,  sillä  toiminta
on tehty mahdollisimman läpinäkyväksi.  Asennekynnys  on  olemassa  molemmin
puolin: etätyöntekijän on  oltava  luottamuksen  arvoinen  mutta  myös  oma-
aloitteinen: ei auta jäädä istumaan ja odottelemaan työnantajan määräyksiä.

Konserni käyttää toiminnan  organisoimiseksi  virtuaalisia  tiimejä,  joissa
tehdään  laajoja,  mahdollisesti  kansainvälisiä  projekteja  ja  joissa  on
työntekijöitä useammasta yksiköstä.  Tiimeissä  kommunikoidaan  viikoittain.
Käytössä   on    ohjelmistoja    tiimityöhön,    konferenssipuhelimet-    ja
järjestelmät, intranetit. Työntekijöiden  on  myös  mahdollista  luoda  itse
tiimille  räätälöity  toimintaympäristö.  Tietoturva  on   etätöissä   samaa
luokkaa kuin mitä olisi toimistollakin. Konsernissa käytetään jonkin  verran
sähköisiä itseopiskelupaketteja.

Etätyön edistämisen keinot ovat Soinin mielestä paremmat tekniset  ratkaisut
ja  sovellukset  pientenkin   yritysten   käyttöön,   tietoliikenneyhteydet,
asennemarkkinointi  sekä  verotuksellisten  seikkojen  muuttaminen  tukemaan
etätyötä.  Haastateltava   ei   ole   päässyt   täyteen   yhteisymmärrykseen
verottajan kanssa kahdella paikkakunnalla työskentelystä.


Kysely  eteläsavolaisille yksityisille työnantajille

Henkilöhaastatteluiden lisäksi yksityisten työnantajien näkemyksiä
etätyöstä kartoitettiin internet-kyselyllä elokuussa 2005. Otos oli 256
eteläsavolaista yksityistä työnantajaa. Kyselyyn vastasi marginaalisen
pieni joukko organisaatioita. Määräaikaan mennessä vastauksia tuli yhteensä
3. Vastanneiden henkilöiden organisaatioissa etätyö on osa-aikaista,
käytännöt ovat vaihtelevia. Tietoturvasyyt rajoittavat erään pankkialalla
toimivan organisaation etätyötä. Vain yksi yrityksistä oli kiinnostunut
etätyötä käsittelevästä koulutuksesta. (Kyselylomake liitteessä 5).

Kyselyn vähäinen vastausmäärä johtui luultavasti siitä, että kyselykirje
lähetettiin sähköpostitse. Vähäinen vastausmäärä on myös osoitus siitä,
että maakunnan yritykset eivät näe etätyötä liiketoiminnan kannalta
tärkeänä seikkana. Ehkäpä asiaan auttaisi etätyökäsitteestä luopuminen
lähestyttäessä yrityksiä, voitaisiin ennemminkin puhua työn organisoinnin
osaamisesta.

   9. Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset

Julkisessa kehittämistyössä on erityisen tärkeätä oivaltaa, että e-työtä  on
hyödytöntä    tarkastella     erillään     yleisestä     informaatio-     ja
kommunikaatioteknologian kehittymisestä, joka vaikuttaa inhimillisen  elämän
kaikilla alueilla. Toisaalta e-työtä on hyödytöntä käsitellä  erillään  työn
teon tapojen, kulttuurin ja työn organisoinnin muutoksista.  Kyse  on  siten
eräänlaisesta metatason e-oppimisesta,  kansanvalistuksesta.  Tämä  tapahtuu
teknisen   varustelutason   ja   asenteiden   muuttumisen    kautta,    mikä
onnistuessaan näkyy työntekijöiden,  työnantajien  ja  julkisten  palvelujen
tiedollisten  ja  taidollisten   (digitaaliset)   valmiuksien   kohoamisena.
Yleisellä  tasolla  e-työn  edistämiseksi  on   järjestettävä   monipuolista
tiedotusta  ja   markkinointia,   jotta   tapauskohtainen   ja   erilaisista
arvolähtökohdista ponnistava e-työn arviointi on mahdollista.

Jotta  etätyössä   voidaan   siirtyä   puheiden   tasolta   käytäntöön,   on
työorganisaation kokonaisuutena sitouduttava asiaan. Tämä  tarkoittaa  sitä,
että työnantajalla ja työntekijällä on halu ja kyky  etätyön  tekemiseen  ja
siitä pystytään sopimaan  yksimielisesti.  Tutkimuksen  perusteella  näyttää
siltä,  että  etätyön  teoreettiset  edellytykset  toteutuvat   suhteellisen
hyvin, vaikka joitakin kehittämiskohteita voidaan  myös  tunnistaa.  Monissa
työpaikoissa työnantaja sallii etätyön ja tätä  mahdollisuutta  käytetäänkin
jossain määrin hyväksi. Yhä  useammassa  tapauksessa  yrityksen  intranetiin
pääsee tietoturvallisesti internetin kautta,  eikä  fyysisellä  työpisteellä
ole aiempaa merkitystä. Mikkelin kaupungin etätyökokeilu on  hyvä  esimerkki
osa-aikaisen etätyön hyvistä puolista: etätyö  lisää  työssä  jaksamista  ja
antaa mahdollisuuden keskittyä työtehtäviin.

Työntekijäpuolelta löytyy myös esteitä etätyölle.  Kokoaikaisesta  etätyöstä
mahdollisesti  aiheutuva  sosiaalinen  eristäytyminen,  atk-tuen  puute   ja
riittämättömät tietoliikenneyhteydet  nostavat  mökkityöskentelyn  kynnystä,
vaikka  henkilöllä  olisi  etätyöhalukkuutta  esimerkiksi  elämäntilanteensa
vuoksi.  Sosiaalisia  kontakteja  on  vaikea  korvata   teknologian   avulla
ainakaan   niin   hyvin,   että   etäläsnäolo   ei   eroaisi    todellisesta
paikallaolosta. Paikalla on mitä ilmeisimmin  väliä.  Sen  sijaan  etätyössä
tarvittavaan  tietoliikennetekniikkaan  tai  tietoturvallisuuteen  liittyvät
ongelmat voidaan työntekijän ja asiantuntijoiden toimesta osoittaa  ja  jopa
ratkaista. Työn johdolta edellytetään  tulosorientoitunutta  johtamistyyliä,
vetäjien  odotetaan  olevan  jämäköitä   ja   määrätietoisia.   Roolien   ja
työtehtävien tulee olla tarkkaan määriteltyjä ja tulosten mitattavissa.

Etätyö edellyttää  siihen  ryhtyvältä  mm.  itsekuria,  rohkeutta  ja  kykyä
itsenäiseen työhön.  Etätyö  on  aina  vaativa  ratkaisu,  vaikka  yrityksen
toimintakulttuuri kannustaisi etätyöhön  siirtymiseen.  On  pohdittava  muun
muassa   työvälineitten   käyttöä,   tietoliikenneratkaisuja,   tietoturvaa,
verotuksellisia seikkoja ja kustannuskysymyksiä.

Etätyöntekijältä vaadittavia piirteitä (Kokko, Vartiainen & Hakonen 2003)
    - Itsenäisyys ja sosiaalisen eristäytyneisyyden sietokyky
    - Itseohjautuvuus ja aktiivisuus (sisäinen yrittäjyys)
    - Luotettavuus ja vastuuntuntoisuus
    - Työkokemus ja vahva ammattitaito
    - Oikeat sosiaaliset verkostosuhteet

Etätyöntekijältä vaaditaan kommunikointitaitoja, yhteistyötaitoja,  teknisiä
valmiuksia   sekä   itsensä   johtamisen   taitoja.   Tärkeitä   ovat   myös
työntekijöiden välinen yhteistyö ja kommunikaatio, luottamus sekä  yhteiset,
selkeät pelisäännöt. Etätyön yhtenä  kynnyskysymyksenä  on  työn  ohjaus  ja
valvonta.

Etätyötä tehdään pk-yrityksissä usein  epävirallisesti,  etätyöstä  ei  olla
kirjallisesti sovittu. Etätyötä  tekevät  ovat  usein  oman  ammattikuntansa
erikoisosaajia,  joilla  on  ansaittuna  työnantajan  luottamus.  Etätyö  on
virallisempaa    suuremmissa    organisaatioissa    kuin     pk-yrityksissä.
Kokoaikainen etätyö on edelleen  harvinaista,  sillä  vain  n.  1  %  työssä
käyvistä kuuluu tähän ryhmään. Etätyö on pääosin osa-aikaista.

Tietoturvallisuuden merkitys e-työssä

Etätyöntekijän kotitietokone tai voidaan  varustaa  yhtä  tietoturvalliseksi
kuin mikä  tahansa  muu  yrityksen  tietoverkkoon  kiinnittyvä  pc.  Monesti
etätyöskentely on mahdollista ainoastaan  salausjärjestelmien/-ohjelmistojen
kautta. Yleensä tietovuodon syynä on  etätyöntekijä  itse,  joka  vahingossa
tai  tarkoituksella  jättää  noudattamatta  annettuja  tietoturvamääräyksiä.
Luottamus  työntekijään  niin   etätyössä   kuin   normaalissa   työssä   on
ratkaisevinta. Tietoturvallisuuden rikkoutuminen on aina  mahdollista,  eikä
100 prosenttista tietoturvallisuutta voida  saavuttaa,  jos  organisaatiossa
toimivat ihmiset eivät sisäistä käsittelevänsä luottamuksellisia ja  salassa
pidettäviä  tietoja.  Niin  kauan  kuin  työtekijään  ei   täysin   luoteta,
yrityksen tietohallintopäälliköt kuvittelevat ilmiön  olevan  hallittavissa,
jos työntekijät eivät etätyöskentele.

Jos  työntekijät  voivat  aiheuttaa  tietämättään   työnantajalleen   suurta
vahinkoa, niin asian vakavuuden sisäistämiseksi  erityisesti  etätyöntekijät
tarvitsevat tietoturvakoulutusta. Tietoturvallisuus tulee  tässä  yhteydessä
ymmärtää   mahdollisimman   laajasti   sisältäen    mm.    fyysisen    tilan
turvallisuuden ja tietoteknisen "lukitsemisen". Tietoturvan ohjeistus  voisi
sisältää  esimerkiksi  seuraavat  elementit:  työpisteen  ohjeistus,   datan
käsittelyohjeet, suojaukset, koneen käytön ohjeet, ohjelmistoratkaisut.

Etätyön mahdollistaa tietotekniikan kehitys

Yksi etätyön kynnyskysymyksistä on atk-tuen  järjestäminen  etätyöntekijälle
etenkin pk-yrityksissä. Kuvitellaan  esimerkiksi  sellainen  tilanne,  jossa
pääkaupunkiseudun   yrityksessä   työskentelevä   henkilö   tekee   etätöitä
mökillään Mikkelin  seudulla.  Hänelle  tulee  atk-ongelmia,  joita  ei  voi
selvittää  Helsingistä  käsin,  vaan  tapaus  edellyttää  fyysistä   käyntiä
työntekijän  mökillä.  Fyysisestä  välimatkasta  johtuen   yritysten   olisi
järkevää ulkoistaa työntekijöidensä atk-tuki  ostamalla  tarvittava  palvelu
paikallisilta   atk-yrityksiltä.   Nykyään   on   tarjolla   teknisen   tuen
palveluita,  joilla  mahdollistetaan  tukea  antavan   henkilön   pääseminen
käsiksi  koneeseen  etäyhteyksien   välityksellä.   Kyseisillä   palveluilla
voidaan ratkaista ohjelmistojen  käyttöön  tai  päivitykseen  liittyviä,  ei
kuitenkaan ns. infrastruktuuriin liittyviä  tietokoneen  käyttöön  liittyviä
ongelmia.   Atk-ongelmissa   palvelee   myös   ohjelmistotoimittajista   tai
operaattoreista riippumattomia puhelimitse toimivia it-tukipalveluita.

Pk-yritysten   saatavilla   on   nykyään   kohtuuhintaisia   etätyöskentelyä
helpottavia  ratkaisuja,   kun   palveluntarjoajilla   on   tietoturvallisia
kokonaisratkaisuja eri ohjelmasovellusten  etäkäyttöön.  Ratkaisut  auttavat
pk-sektorin  yrityksiä  tuomaan  etäyhteydet  sivukonttoreihin  ja  etätyötä
tekevälle henkilölle sekä vastaamaan kasvun  ja  laajentumisen  haasteisiin.
Ehkäpä tietoisuus kyseisten palveluiden  saatavuudesta  ei  ole  riittävällä
tasolla, jotta myös pk-sektorilla etätyö olisi kohtuullisin kustannuksin  ja
resurssein toteutettavissa.

Riittämättömät   tietoliikenneyhteydet   ovat    haitanneet    tähän    asti
täysipainoista etätyöskentelyä mökeillä.  Teoreettisesti asian  on  odotettu
ratkeavan maakunnallisen laajakaistahankkeen avulla, jonka  jälkeen  yli  96
prosentilla alueen talouksista on  halutessaan  mahdollisuus  laajakaistaan.
Toivottavaa onkin, että maakuntaliiton  tavoitteet  saavutetaan,  mieluimmin
ylitetään.  Internetyhteyden  toimintavarmuus  ja   hinta   ovat   liittymän
hankintapäätöksen kannalta tärkeitä kysymyksiä. Mikäli hinta  koetaan  liian
kalliiksi tai langattoman yhteyden  toimivuus  on  epävarmaa,  niin  tällöin
mökeille  tuskin   hankitaan   kovin   runsaasti   liittymiä.   Sen   vuoksi
internetoperaattorit  voisivat  kokeilla  liittymien  suhteen   joustavampia
järjestelyjä. Mobiili tietoliikenteen tekniikka voi mennä jossain  vaiheessa
kiinteiden  tietoliikenneyhteyksien  ohitse,   mikä   mahdollistaa   entistä
joustavamman toimimisen niin työelämässä kuin liiketoiminnassakin.

Mikäli   nykyinen   kehitys   tuottavuuden   kasvuineen   ja    äärimmäisine
kilpailuineen jatkuu, etätyön tekniset ja henkiset esteet tulevat  häviämään
niin  työnantajilta  kuin  työntekijöiltä.  Ns.  kakkosasumisen  ja  etätyön
esteeksi  voikin  yllättäen  nousta  kuntien  kankea  palvelurakenne.  Miten
hyvinvointipalvelut     mahdollistetaan     Etelä-Savon      kakkosasujille?
Eläkeläisten     paluumuuttopotentiaalia     voidaan     pitää      kaikkein
todennäköisimpänä. Kakkosasuminen  tai  jopa  muutto  kokonaan  Etelä-Savoon
tulee etätyön avulla kyseeseen, kun henkilö siirtyy  osa-aikaeläkkeelle  tai
silloin,  kun  pariskunnasta  toinen  on  kokoaikaeläkkeellä  toisen   vielä
jatkaessa työelämässä. Muuton mahdollisuutta ei kuitenkaan lisää  epävarmuus
siitä, saako palvelua vai  ei.   Kokoaikaisesti  etätyötä  tekevien  suhteen
selkiyttämisen varaa on myös verotuksen osalta.

E-työn edistämisen mallien koettelua

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että vapaa-ajan asukkailla ei ole  mittavaa
tarvetta  erilliselle  etätyöpisteelle.  Osa-aikainen  ja   epämuodollisesti
sovittuun etätyöhon  ei  tarvita  pysyviä  erillisiä  toimitiloja.  Suurissa
yrityksissä    etätyöpisteet    syntyvät    usein    käytännön     tarpeesta
paikkakunnalle, jossa  on  useampia  etätyöläisiä.   Vaikuttaa  siltä,  että
etätyöpisteiden   toiminta    on    yleisesti    hiipumaan    päin,    sillä
tietoliikenneyhteydet  ovat  lisääntyneet   ja   koneiden   hinnat   tulleet
alaspäin.

Erillisen   atk-tuen   järjestäminen   voi    lisätä    etätyön    tekemisen
mahdollisuuksia vapaa-ajan asunnolta käsin. Etätyöntekijän  osalta  palvelun
maksajana  olisi  luontevasti  työnantaja.  Ongelmaksi  tässä  mallissa  voi
muodostua  tietoturvallisuus:  annetaanko  jonkun  muun  kuin  organisaation
valtuuttaman   atk-tukihenkilön   päästä    organisaation    koneisiin    ja
järjestelmiin  käsiksi.  On  huomioitava,   että   yritysten   käytössä   on
etäyhteyksin saavutettavia atk-tuen palveluita.

Etätyöhön  liittyvä  koulutus  herätti  testattavista   e-työn   edistämisen
malleista eniten  kiinnostusta.  Päivän  mittainen  koulutus  toisi  etätyön
malleja, käytänteitä  ja  osa-alueita  työnantajien  tietoisuuteen.  Lisäksi
koulutukseen voisi liittyä etätyökokeilu, jonka  kautta  organisaatio  saisi
alkusysäyksen sopimuksilla sidotun, koordinoidumman etätyön  toteuttamiseen.
Esitys koulutuksen toteuttamisesta liitteessä 3.

Etätyökeskuksen    perustamisesta    Helsinkiin    New    Business    Center
-yrityshautomon  yhteyteen  ei  saatu  riittävää  palautetta   yrityskyselyn
vähäisen  vastaajamäärän  vuoksi.  Asiasta  on  kuitenkin  käyty   alustavia
keskusteluja ja muun muassa  Miktech  yrityshautomon  yrityksille  on  täysi
valmius tarjota  toimisto-/  neuvottelutiloja  tilapäiskäyttöön  Helsingissä
pientä korvausta vastaan.

Kyselyiden  ja  haastatteluiden   pohjalta   saatiin   myös   muita   e-työn
edistämiseen liittyviä ideoita,  jotka  vaativat  vielä  jatkokehittelyä  ja
-testausta.

1)  Olisiko  SoftaTestin  tiloihin  mahdollisuus   löytää   etätyöntekijöitä
testausalan   tai   sisällöntuotannon   alojen    yrityksistä    Etelä-Savon
ulkopuolelta? Tähän ehdotettiin markkinointihenkilön hankkimista  kiertämään
alan yrityksiä ja etsimään potentiaalisia kumppaneita.

2) Olisiko seudulle mahdollista synnyttää IMT  -osaajien  pooli  esimerkiksi
alan  opiskelijoista,   joille   tarjotaan   etätyökoulutusta,   tavoitteena
etätyöntekijän sertifikointi.  Etätyöskentely tapahtuisi  valvotusti  Etelä-
Savosta, kiinteästä  etätyökeskuksesta  käsin.  Etätyöosaajien  pooli  voisi
toimia  esimerkiksi  osuuskuntamallisesti:  yrityksellä  olisi  mahdollisuus
kokeilla  etätyöskentelijää  esimerkiksi  harjoittelujakson  ajan.   Samalla
olisi  mahdollista  tarjota  työnantajalle  etätyön   teettämistä   koskevaa
koulutusta.

Tutkimuksen keskeiset johtopäätökset yhteenvetona

|Etätyöskentely on olemassa olevan työn eräs organisointimuoto ja    |
|soveltuu organisaatioon, jossa palkkaus suoritetaan osittain        |
|tulosperusteisesti. Etätyö on pitkälti työnantajan päätöksistä      |
|riippuvaista, mutta useimmiten etätyö käynnistyy työntekijän        |
|aloitteesta. Etätyöntekijäksi pääsee harvoin ilman jaksoa           |
|työnantajan toimitiloissa, syinä luottamuksen kehittyminen ja       |
|henkilön etätyöhön soveltuvuuden arviointi. Etätyöntekijäksi ei     |
|myöskään pääse suoraan koulun penkiltä. E-työn tekeminen ei vaadi   |
|perustaitoja laajempaa verkko-osaamista.                            |
|Etätyö ja muut työn jouston tavat ovat keinoja pitää huippuosaajia  |
|työnantajan palveluksessa. Tämä tulisi nähdä mahdollisuutena myös   |
|huippuosaajien rekrytoinnissa.                                      |
|Etätyöhön liittyvä tiedottaminen ja koulutus suurille               |
|työnantajaorganisaatioille on vaivattomin keino edistää etätyötä.   |
|Myös julkisella sektorilla ilmenee kiinnostusta lyhyehköön etätyötä |
|käsittelevään koulutukseen. (Ks. Liite 6)                           |
|Tietoturva ei enää ole esteenä e-työlle, suurin riski tietoturvassa |
|on ihminen, ei tietotekniikan riittämättömyys. E-työtä tekevää      |
|palvelevia ohjelmistoratkaisuja ja palveluita on tarjolla.          |
|Operaattorit voisivat markkinoida mökkiläisille internetliittymiä - |
|edullisempaan hintaan - vain osaksi vuotta, esimerkiksi             |
|kesäkaudeksi, jolloin mökillä vietetään eniten aikaa. Toinen        |
|vaihtoehto voisi olla se, että tilaajat maksaisivat yhdestä         |
|perhekohtaisesta internetliittymästä, joka toimisi samalla          |
|korvauksella sekä mökillä että ykkösasunnolla.                      |
|E-yrittäjyys toimintamallina vaatii ennen kaikkea asenteellista     |
|muutosta sekä yrittäjien että toimeksiantajien/asiakkaiden tahoilla:|
|e-työ on uskallusta laajentaa markkina-aluetta, kykyä konkretisoida |
|tuotteet/palvelut asiakkaalle eli tuotteistaa etäpalvelut ja        |
|asiakkaan uskallusta luottaa pitkienkin matkojen päästä             |
|toteutettavaan palvelutoimintaan.                                   |
|E-työhön halukkaita näyttää maakunnasta ja maakunnan ulkopuoleltakin|
|löytyvän. Ongelma on löytää potentiaaliset työnantajat e-työhön     |
|halukkaille työtä etsiville. Toisena kynnyskysymyksenä on e-työhön  |
|haluavien osaamisen tason varmentaminen, etätyöhön kun harvoin      |
|pääsee ilman "tutustumisjaksoa" työnantajan toimitiloissa.          |
|Vapaa-ajan asukkaiden etätyön tuki on lähinnä yksityisten           |
|atk-palveluiden tarjoamista sekä toimivien, riittävän tehokkaiden ja|
|kustannuksiltaan järkevien internet-yhteyksien saamisen             |
|mahdollistamista. Tältä osin tulisi vielä kartoittaa, miten         |
|työnantajat suhtautuvat ulkopuoliseen atk-tukeen. Maakunnan         |
|laajakaistahanke tulee luultavasti vaikuttamaan tieto- ja           |
|viestintäteknologisten taitojen kehittymiseen ja pitkällä viiveellä |
|myös e-työn yleistymiseen.                                          |
|E-työn yleistymisessä on kyse myös yritysten sijaintipäätöksistä,   |
|tiettyjen toimialojen yritysten imagoon kuuluu, että toimipiste     |
|sijaitsee tai yritys on rekisterissä pääkaupunkiseudulla.           |
|Maakunnassa sijaitsevan yritystoiminnan etuna on työvoiman pysyvyys |
|ja hieman pienemmät toimintakustannukset.                           |



|Etätyöpisteen perustaminen ei tutkimuksen mukaan ole kovinkaan      |
|kannattavaa: toiminnan pyörittäminen ei ole kustannustehokasta,     |
|koska kokoaikainen etätyö tehdään nykyään useimmiten kotona ja      |
|osa-aikainen etätyö on liikkuvaa. Ehkäpä etätyöpisteiden osalta aika|
|alkaa olla ohi, koska usein etätyöntekijöillä on itsellä käytössään |
|tehokkaat tietoliikenneyhteydet ja laitteistot. Etätyöpisteen       |
|perustaminen voi onnistua, kun on aktiiveja ja kysyntää omalla      |
|alueella. Pelkät vapaa-ajan asukkaat eivät toiminnan pyörittämiseen |
|riitä.                                                              |
|Etätyöllä voidaan lisätä kuntien ja kuntayhtymien houkuttelevuutta  |
|työyhteisöinä, mikä on erityisen tärkeää työyhteisöjen ikääntymisen |
|ja henkilöstön työssä jaksamisen kannalta. Etätyö on yksi työn      |
|organisoinnin muodoista, jolla vastataan nykypäivän vaatimuksiin.   |
|Maakunnan sisällä olisi hyvä kehittää osaamiskeskittymiä,           |
|klustereita ja osaajapooleja e-liiketoiminnan ja mahdollisille      |
|e-työaloilla, jolloin mahdollista on kriittisen massan syntyminen ( |
|uskottavuus saavutetaan synnyttämällä ensin maakunnan sisäistä      |
|kysyntää.                                                           |



  10. Lähteet

Kirjalliset lähteet

   Akavan tiedote / Tarja Paasonen (25.5.2005): Etätyön periaatteista syntyi
sopu.
   E-työ Suomessa 2003 (2004): ETR:n selvitys  ja  toimenpidesuositukset  e-
työn kehittämismahdollisuuksista. (Toim. Hanhike, Tiina).
   Fiilin, Petri. Marraskuu (2005): Tehot uudelle tasolle. Fakta. Talentum.
   Hanhike, T. (1999): ESR-etätyöhankkeiden kartoitus. ESR-julkaisut.  Edita
Oy. Helsinki.
   Heinonen   Sirkka   (2005):   Etätyö    organisaatioiden    kilpailukyvyn
näkökulmasta. Teoksessa: Etätyöopas työnantajille. (Toim. Pekkola, Juhani  &
Uskelin, Leena). Työministeriö, Helsinki.
   Heinonen, S.; Huhdanmäki, A.; Niskanen, S.; Kuosa, T. (2004): Ekohallittu
etätyö.  Asumisen,  työn  ja  liikkumisen   kaupunkirakenteellisen   uusjaon
ympäristövaikutukset. Dark Oy. Vantaa.
   Heinonen, Sirkka et al. (2004): Ekohallittu  etätyö:  asumisen,  työn  ja
liikkumisen     kaupunkirakenteellisen     uusjaon     ympäristövaikutukset.
Ympäristöministeriö, Helsinki.
   Helle, Minna (2004): Etätyö. Edita, Helsinki.
   Helminen, V.; Ristimäki, M.; Oinonen,  K.  (2003):  Etätyö  ja  työmatkat
Suomessa. Ympäristöministeriö. Edita Oy. Helsinki.
   Hiltunen, Mervi & Pitkänen,  Kati  (2005):  Vapaa-ajan  asumisen  kestävä
tulevaisuus. Teoksessa:  Mennäänkö  mökille?  Näkökulmia  pääkaupunkilaisten
vapaa-ajan asumiseen Järvi-Suomessa. (Toim. Pitkänen, Kati &  Kokki,  Ruut).
Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskuksen  julkaisuja  n:o  11.  Joensuun
yliopistopaino, Savonlinna.
   Kokko, Niina; Vartiainen, Matti & Hakonen,  Marko.  (4/2003).  Hajautetun
työskentelyn osaamisvaatimukset. Aikuiskasvatus.
   Lagus, Antti. J. (10.10.2005):  Virtuaalityön  koulutus  hakee  muotoaan.
Kauppalehti Extra, Informaatiotekniikka. Kustannus Oy Aamulehti.
   Mustikkamäki, Nina (2003):  Työn  hajautuminen  verkostoyhteiskunnassa  -
Jäsennys etätyöhön ja yritysten sisäisiin  verkostoihin  9  case  -yrityksen
kautta. Sisäasiainministeriö, Helsinki.
   Nieminen, Markku (2004): Mökkibarometri 2003. Tilastokeskus, Helsinki.
   Pekkola,  Juhani  (2002):  Etätyö   Suomessa:   fyysiset,   virtuaaliset,
sosiaaliset    ja    henkiset    työtilat    etätyöympäristöinä.     Svenska
handelshögskolan, Helsinki.
   Penttilä, T. (2001): Etätyön laajentaminen kunnissa. Loppuraportti. Turun
yliopiston täydennyskoulutuskeskus.
   Reivilä,  Marjut.  (10.10.2005):  Tietokonetalkkari  neuvoo  ja   korjaa.
Kauppalehti Extra, Informaatiotekniikka. Kustannus Oy Aamulehti.
   Salmenperä,   Matti   (2005):    Johdannoksi.    Teoksessa:    Etätyöopas
työnantajille. (Toim. Pekkola,  Juhani  &  Uskelin,  Leena).  Työministeriö,
Helsinki.
   Virkkunen, Matleena. (10.8.2005):  Lisääntyvä  etätyö  tarjoaa  muuttajia
maaseudulle. Maaseudun tulevaisuus.

Internet-lähteet

www.esr.fi
www.e-work.fi
www.maaseutupolitiikka.fi
www.medineuvo.fi
www.nesenta.fi
www.nokia.com
www.softatest.com
www.te-keskus.fi
www.virtuaalisihteeri.fi

Henkilölähteet

Yhteyshenkilöt kunnissa:
    - Solonen Anne, Enonkoski
    - Julin Anne, Puumala
    - Nikkinen Matti, elinkeinoasiamies Mäntyharju
    - Piironen  Heikki,  elinkeinotoimen  päällikkö  ja  Lempiäinen  Kyösti,
      palvelupäällikkö, Mikkelin elinkeinopalvelu

Haastattelut ja yhteydenotot:
    - Airas Merja, henkilöstösihteeri, Mikkelin kaupunki
    - Arponen Pekka, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti
    - Asikainen Olli-Matti, Blue Cross Multimedia, Enonkoski
    - Christensen Matti, etätyöntekijä Mäntyharju, Halmeniemi
    - Forsell Tuukka, Puumalan kunnan elinkeinoasiamies
    - Hyvönen Markku, Art director, Helsinki
    - Hämäläinen Arvi, Kirvesniemen lomamökit, Puumala
    - Hätinen Timo, projektijohtaja, Softatest, Savonlinna
    - Kaipainen Marjo, toimitusjohtaja, Saimasoft Oy
    - Kaitainen Eero, Mikkelin apul. kaupunginjohtaja
    - Kettunen Esa, Enonkosken kunnanjohtaja
    - Kitunen Kari, Puumalan kunnanjohtaja
    - Koivukoski Juha, HR manager, Nokia Networks, Tampere
    - Kähäri Nina, yrittäjä Virtuaalisihteeri Niksi
    - Liljander Ilkka, projektijohtaja, MAMK IMT
    - Lundström Jaakko, yrittäjä, AU-LE-LE Ky:n Mökkitalkkarit, Mäntyharju
    - Madekivi Hannu, Semikron Oy
    - Matinlassi Erkki, yrittäjä, Musamyynti Oy
    - Mattila Marita, Mäntyharjun itäisten kylien kyläyhdistys
    - Norén Tarmo, Mynttilän kylätoimikunnan puheenjohtaja, Mäntyharju
    - Pesonen-Prüfrock Eeva, jäsen, Osuuskunta RaJuPuSu -osaajat
    - Pitkänen Esko, aluejohtaja, TeliaSonera Oyj
    - Pitkänen Kati, Joensuun yliopisto, JET Järvi-Suomi-hanke
    - Räihä Jari, Teknologia-asiantuntija, Tekes
    - Soini Anne, insinööri, Nokia Networks
    - Sorasahi Vesa, johtaja, Miktech Oy
    - Torvelainen Teemu, ICT-asiantuntija, Mikkelin elinkeinopalvelu
    - Tuunanen Piia, Mökkiunelmia -hanke
    - Töyrylä Pekka, projektipäällikkö Pellos Oy
    - Uskelin, Leena, E-työ tuotekehitysprojekti, Sisäasiainministeriö
    - Vähätiitto Eino, maaseutuasiamies Mäntyharju


  11. Liitteet

LIITE 1

Hankkeen näkyvyys paikallisissa medioissa

Lehdistötilaisuus 11.5.2005
Lehtijutut Länsi-Savo 12.5.2005 ja Tiedosta -lehti 2/2005
Itä-Suomen alueuutiset Ylen TV 2 11.5.2005
Etelä-Savon radio, sähkeuutiset 11.5.2005
Iskelmäradio Mikkeli 11.5. 2005
Etelä-Savon radio, haastattelu 7.9.2005
Artikkelit HKKK Pienyrityskeskuksen nettisivuilla toukokuu ja syyskuu 2005
Raportin julkistamistilaisuus tammikuussa 2006
LIITE 2

E-työ organisaatioissa -seminaari 7.9.2005

Seminaarin kohderyhmänä olivat  yritykset,  työntekijät  ja  muut  etätyöstä
kiinnostuneet. Tavoitteena oli tuoda esille e-työn  toimintamalleja,  e-työn
organisointia ja tutkimuksen sen hetkisiä tuloksia.

Tilaisuuden runko
12.30   Tilaisuuden   avaus,   tuotekehityskoordinaattori   Leena   Uskelin,
työministeriö
12.35 Tutkimus e-työn tilasta ja  e-työhankkeiden  toteutusmahdollisuuksista
Etelä
      Savossa - tulosten esittelyä, tutkijat Riikka Piispa ja Asko Hänninen
13.00 E-työ työsopimuksessa, lakimies Minna Helle, Akava
14.00 Kahvitauko
14.20 Näkökulmia e-työhön
      -    Työnantajan    näkökulma    e-työhön,     Mikkelin     kaupungin
        henkilöstösihteeri Merja Airas
      -   Etätyöntekijän    näkökulma    e-työhön,    Matti    Christensen,
        kansainvälisen turvallisuusalan yrityksen etätyöntekijä Mäntyharjun
        Halmeniemen kylästä
      - Virtuaalisen tutkijahuoneen esittely, Mikkelin  ammattikorkeakoulun
        IT-laitokselta projektiasiantuntija Sari Järn
15.20   Paneelikeskustelu   e-työstä   yhtenä   työn   tekemisen    muotona,
      puheenjohtajana  tuotekehityskoordinaattori  Leena   Uskelin.   Mukana
      seminaarin puhujat, tilaisuus
      yleisökysymyksille.
16.20 Loppuyhteenveto
16.30 Tilaisuus päättyy

Osallistujat
Seminaarissa osallistujia oli yhteensä 21: paikallisia  kehittäjiä,  etätyön
edistäjiä,   julkisen   sektorin   edustajia,   yrittäjiä    ja    etätyöstä
kiinnostuneita työntekijöitä.

Palautteista poimittua
Osallistujat  arvioivat  seminaarin  onnistumista.  Seminaarissa  käsitellyt
asiat nähtiin useimmiten jokseenkin hyödyllisinä ja tietojen  sovellettavuus
omaan  tilanteeseen  hyvänä  tai  keskinkertaisena.  Kouluttajien   yleisöön
kohdistama  aktivointi  oli  kuitenkin  vähäistä.   Palautteen   perusteella
voidaan sanoa, että seminaari palveli kuulijakuntaa.

"Olen mukana käynnistämässä Mänttään mahdollista etätyöpistettä."
"Esitykset  loivat  pohjaa   Halmeniemen   kylän   ihmisten   työlle   kohti
etätyöystävälliseksi kyläksi julistautumista."
"Erittäin   hyvä   pintaraapaisu   ajankohtaiseen   asiaan.   Antoi   paljon
ajateltavaa ja kehitysideoita."
"Sanomaa olisi vielä voinut terävöittää."
"Haluan vaihtaa työtä kesään  06  mennessä.  Etätyö  on  yksi  mahdollisuus,
joten sain paljon hyödyllistä tietoa huomioon  otettavista  asioista.  Mistä
voin kysellä työmahdollisuuksista?"
"Asia   on   ajankohtainen.   Esiintyjillä    hyvä    asiantuntemus.    Ehkä
järjestelmällisesti etätyötä teettävän työnantajan puheenvuoro  olisi  ollut
kokonaisuuden  kannalta  hyväksi.  Etätyön  edistäminen  saattaisi   tarjota
lisämahdollisuuksia alueellemme."
LIITE 3

KYSELY ETÄTYÖSTÄ MÄNTYHARJULAISILLE VAPAA-AJAN ASUKKAILLE

                                                   Mikkeli 3.6.2005



Hyvä mökinomistaja,

Etelä-Savo  on  yksi  vilkkaimmista  mökkimaakunnista.  Vapaa-ajanasunnoilla
vietetyn ajan houkuttelevuus on maakunnan tärkeä panostuksen kohde.

Tämän kyselyn tarkoituksena on  selvittää  internetyhteyksien  (laajakaista)
avulla tehtävää etätyötä ja sen vaikutusta mökillä vietettävään aikaan.

Kysely liittyy osana  Helsingin  kauppakorkeakoulun  Pienyrityskeskuksen  ja
Helsingin    yliopiston    maaseudun    tutkimus-    ja    koulutuskeskuksen
etätyöselvitykseen, jonka tarkoituksena on kartoittaa 1)  etätyön  tilaa  ja
toteuttamisen  malleja  Etelä-Savossa  2)   etätyön   edistämisen   parhaita
käytäntöjä ja niiden soveltuvuutta Etelä-Savoon.

Kyselyyn vastaaminen vie n. 5 minuuttia. Halutessasi voit  vastata  kyselyyn
myös netissä osoitteessa: www.pyk.hkkk.fi/etatyo

Palauta   kysely   oheisessa   vastauskuoressa   lähimpään    postilokeroon,
vastaanottaja maksaa postimaksun!

Ennen  30.6.2005   vastanneiden   kesken   arvotaan   100   euron   arvoinen
saunatuotepakkaus.

Ystävällisesti


Riikka Piispa, tutkija
Helsingin kauppakorkeakoulu, Pienyrityskeskus
riikka.piispa@pyk.hkkk.fi    , puh. 040 8345596

Asko Hänninen, tutkija
Helsingin yliopisto, Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus
asko.hanninen@pyk.hkkk.fi , puh. 044 5556773


Vastaa   kysymyksiin   rastittamalla    parhaiten    soveltuva    vaihtoehto
/vaihtoehdot tai avoimiin kysymyksiin muutamalla lauseella.

A. VASTAAJAN PERUSTIEDOT

Kotikunta:  __________________________________________________
Mökkikunta:      __________________________________________________
Ammatti:    __________________________________________________

Siviilisääty:
   a) Naimaton    (
   b) Avioliitossa     (
   c) Avoliitossa      (
   d) Eronnut     (
   e) Leski       (

Sukupuoli:
   a) Nainen      (
   b) Mies        (

Ikä:
   a) Alle 25     (
   b) 26 - 35     (
   c) 36 - 45     (
   d) 46 - 55     (
   e) 56 - 65     (
   f) Yli 65      (

Mökillä vuosittain vietettävä aika:
   a) Muutama päivä    (
   b) 1-2 viikkoa      (
   c) 3-4 viikkoa      (
   d) 2-3 kuukautta    (
   e) Yli 3 kuukautta  (


B.  TARKEMMAT  YHTEYSTIEDOT,  mikäli  haluat  jatkossa  lisätietoja  etätyön
suorittamisesta vapaa-ajan asunnolla (vapaaehtoisia)

Nimi:       _____________________________________________
Puhelinnumero:   __________________________________________
Sähköpostiosoite:      __________________________________________

C. VAPAA-AJAN ASUMINEN JA ETÄTYÖ

1. Onko mökilläsi/vapaa-ajanasunnollasi internetyhteys?
   a) Kyllä       (
   b) Ei    (

2.  Etelä-Savon  maakuntaan  ollaan  toteuttamassa  vuoden  2006   heinäkuun
loppuun mennessä laajakaistaverkkoa (http://www.esavolaajakaista.info/ )
Aiotko  hankkia   kiinteän   tai   mobiilin   Internet-yhteyden   vapaa-ajan
asunnollesi?

   a) Kyllä            (
   b) Ei          (
   c) Mahdollisesti    (

3. Mihin tarkoitukseen aiot käyttää internetyhteyttä?
   a) Etätyöskentelyyn       (
   b) Viihdekäyttöön   (
   c) Opiskeluun  (
   d) Muuhun, mihin tarkoitukseen?

________________________________________________________________________

4. Mikäli etätyöskentelet  mökillä  tai  suunnittelet  ryhtyväsi  etätyöhön,
millaisiin ongelmiin uskot törmääväsi?
   a) ATK-tuen puute         (
   b) Työyhteisön tuen puute       (
   c) Erimielisyydet työnantajan kanssa (
   d) Motivaation puute            (
   e) Muut ongelmat, mitkä?

________________________________________________________________________

________________________________________________________________________

5. Hyväksyykö työnantajasi etätyön tekemisen vapaa-ajanasunnolla?
   a) Kyllä            (
   b) Ei          (

Perustelut

________________________________________________________________________

________________________________________________________________________

________________________________________________________________________

6. Tehdäänkö työpaikallasi ylipäänsä etätyötä?
   c) Kyllä            (
   d) Ei          (

Jos, niin minkä tyyppisiä työtehtäviä/ tehtäväkokonaisuuksia?

________________________________________________________________________

________________________________________________________________________


7.  Oletko  kiinnostunut  tekemään   etätyötä   mökkikunnassasi   muunlaisin
ratkaisuin esim. etätyökeskuksessa?
   a) Kyllä            (
   b) Ei          (

Perustelut

________________________________________________________________________

________________________________________________________________________

Missä etätyökeskuksen tulisi mielestäsi  sijaita,  jotta  sen  käyttö  olisi
vaivatonta?
   a) Kaupungissa      (
   b) Kuntakeskuksessa       (
   c) Kylässä     (
   d) Muualla, missä   _______________________________________________

Millä             etäisyydellä             vapaa-ajan             asunnosta?
______________________________________

8.   Työnantajayrityksenne   etätyökulttuuria   kuvaa   parhaiten   seuraava
luonnehdinta (ympyröi yksi);

   a)  Yrityksessämme  on  mahdollista  tehdä  työtä  kotoa  käsin  ja  sitä
      käytetään joitain  päiviä  kuukaudessa.  Etätyömahdollisuus  helpottaa
      keskittymistä vaativia tehtäviä - vaikkapa  suunnitelmien  laatimista,
      tms.
   b)    Yrityksemme    on    mahdollistanut    tärkeimpien    päivittäisten
      viestintäkeinojen käyttämisen mistä tahansa - esimerkiksi  sähköpostin
      käyttämisen selaimella.  Mahdollisuutta käytetään yleisesti ja usein.
   c)  Työpaikkani  lähiverkon  (Intranet   tms.)   resurssien   käyttö   on
      mahdollista   ajasta    ja    paikasta    riippumatta,    sekä    myös
      mobiililaitteilla.  Mahdollisuutta   käytetään   paljon   ja   se   on
      välttämätöntä työntekijöiden liikkuvuuden vuoksi.
   d) Tietoturvasyistä etätyömahdollisuutta ei työpaikallani ole.
   e) Etätyömahdollisuutta ei ole vanhahtavan  yrityskulttuurin  tai  muiden
      vastaavien syiden vuoksi.
   f) Muu luonnehdinta:

________________________________________________________________________

________________________________________________________________________

________________________________________________________________________

________________________________________________________________________

Kommentoi seuraavia väittämiä:

9. "Kesämökille mennään viettämään vapaa-aikaa, ei miettimään eikä  tekemään
työasioita."

________________________________________________________________________

________________________________________________________________________

________________________________________________________________________

________________________________________________________________________

10. "Tehdessä töitä kesämökillä pystyy  keskittymään  ajatustyötä  vaativiin
tehtäviin paremmin kuin työpaikalla."

________________________________________________________________________

________________________________________________________________________

________________________________________________________________________

________________________________________________________________________

11. Muut kommentit ja terveiset

________________________________________________________________________

________________________________________________________________________

________________________________________________________________________

________________________________________________________________________



Kiitokset vaivannäöstäsi ja mukavaa mökkeilykesää!


LIITE 4

KYSELY ETÄTYÖSTÄ JULKISILLE ORGANISAATIOILLE

                                                   Mikkeli 3.6.2005


Hyvä kunnan viranomainen,

Suunnittelemme yhdessä  Työministeriön  E-työn  tuotekehityshankkeen  kanssa
kunta-alan  etätyöhön  liittyvän  koulutuksen  järjestämistä  Etelä-Savossa.
Tarkoituksena olisi  järjestää  asiasta  kiinnostuneille  koulutusta  kunta-
/kuntayhtymäkohtaisesti kiertäen paikan päällä  alueen  kunnissa.  Oheisella
kyselyllä tiedustelemme tarvetta etätyöhön liittyvään koulutukseen.

Kuntien  palvelujen  järjestämisessä   tulisi   hyödyntää   täysimääräisesti
tietotekniikan   ja    tarjoamat    mahdollisuudet.    Lisäksi    lisääntyvä
kuntayhteistyö edellyttää tehokasta tieto- ja viestintäteknologian  käyttöä.
Etätyö on yksi työn  organisoinnin  muodoista,  jolla  vastataan  nykypäivän
vaatimuksiin.   Etätyöllä   voidaan   lisätä   kuntien   ja    kuntayhtymien
houkuttelevuutta työyhteisöinä,  mikä  on  erityisen  tärkeää  työyhteisöjen
ikääntymisen ja henkilöstön työssä jaksamisen kannalta.








Kunnissa ja kuntayhtymissä tehtävä etätyö voi esimerkiksi olla  etäopetusta,
hallinto- ja  toimistotöitä,  suunnittelutöitä,  neuvontapalveluita.  Etätyö
soveltuu henkilölle, joka on motivoitunut, haluaa käyttää  tietoverkkoja  ja
jonka  työhön  liittyy  itsenäisesti  suoritettavia  ja   ongelmanratkomista
vaativia  tehtäviä.  Etätyö  lisää  työn  tehokkuutta,  koska   ulkopuolelta
tulevat  katkokset  vähenevät.  Etätyötä  tehdään  useimmiten   vain   osuus
työajasta, esimerkiksi päivä viikossa.

Arvomme  23.6.2005  mennessä  vastanneiden  kesken   200   euron   suuruisen
lahjakortin      Helsingin      kauppakorkeakoulun       Pienyrityskeskuksen
koulutusohjelmiin (käytettävä vuoden 2006 loppuun mennessä).

Parhain terveisin


Riikka Piispa, tutkija
Helsingin kauppakorkeakoulu, Pienyrityskeskus
riikka.piispa@pyk.hkkk.fi, puh. 040 8345596


Asko Hänninen, tutkija
Helsingin yliopisto, Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus
asko.hanninen@pyk.hkkk.fi, puh. 044 5556773
KYSELY ETÄTYÖSTÄ

Rastittakaa  mielestänne  soveltuva  vaihtoehto   tai   vastatkaa   avoimiin
kysymyksiin muutamalla lauseella.

1. Tehdäänkö yksikössänne / onko yksikössänne tehty etätyötä?
Kyllä       (
Ei    (
Miksi ei?
________________________________________________________________________

________________________________________________________________________

2. Minkälaisten tehtävänimikkeiden alla etätyötä tehdään?

________________________________________________________________________

________________________________________________________________________


3.   Millaisia   tehtäväkokonaisuuksia    suoritetaan    etätyönä?    (esim.
suunnittelutyö, tutkimustyö, jne)

________________________________________________________________________

________________________________________________________________________

4. Kuinka paljon etätyötä tehdään ajallisesti?
    . ei juuri ollenkaan                (
    . muutama päivä/kuukausi       (
    . osittaisena (esim. 1-2 pv/viikko) (
    . kokoaikaisena                     (

5. Onko etätyöstä sovittu virallisesti sopimuksen muodossa?
Kyllä       (
Ei    (

6. Ovatko etätyössä käytettävät laitteistot työnantajan hankkimia?
Kyllä       (
Ei    (

7. Onko etätyön suorittamisessa esiintynyt ongelmia?
Ei    (
Kyllä       (
Millaisia
________________________________________________________________________

________________________________________________________________________

8. Tullaanko yksikössänne jatkossa tekemään etätyötä?
Kyllä            (
Ei          (
Mahdollisesti    (
9. Kuinka moni yksiköstänne voisi olla kiinnostunut etätyöstä?

________________________________________________________________________

10. Kuinka paljon yksikössänne toimivat henkilöt voisivat tehdä etätyötä?
    . ei juuri ollenkaan                (
    . muutama päivä/kuukausi       (
    . osittaisena (esim. 1-2 pv/viikko) (
    . kokoaikaisena                     (

11. Olisiko yksiköllänne tarvetta tietää lisää etätyöstä?
Ei    (
Kyllä       (

12. Mitkä aiheet etätyön kohdalla erityisesti kiinnostaisivat yksikössänne?

    . Etätyö yhtenä työn organisoinnin muodoista                    (
    . Etätyö kunta-alalla, hyödyt ja haasteet                       (
    . Käytännöt - mitä etätyönä tehdään ja miten?                   (
    . Kenelle etätyö soveltuu?                                 (
    . Kulttuuri ja asenteet - miten varautua etätyöhön organisaatiossa    (
    . Tieto- ja viestintäteknologian käyttö etätyössä                     (

    . Muu, mikä?
________________________________________________________________________

________________________________________________________________________


13. Onko yksikössänne kiinnostusta aihetta käsittelevään koulutukseen?
Kyllä            (
Ei          (
Mahdollisesti    (

14. Mikä seuraavista koulutusmuodoista olisi yksiköllenne soveltuvin?

    . Kahden päivän mittainen lähiopetus kunnan/yksikkönne tiloissa (
    . Päivän mittainen lähiopetusjakso, jonka lisäksi verkko-opiskelua    (
    . Täysin verkko-opiskeluna tapahtuva koulutus                   (
    . Jokin muu, mikä?                                   (

15. Kuinka paljon kuntanne olisi  valmis  panostamaan  etätyö  -koulutukseen
   rahallisesti?
    . 300 e       (
    . 500 e       (
    . 1000 e           (
    . muu, mikä
16. Yhteystiedot

Nimi:
Kunta:
Virka-asema:
Yksikkö:
Yksikön henkilöstömäärä:
Puhelinnumero:

Sähköpostiosoite:


LIITE 5

KYSELY ETÄTYÖSTÄ ETELÄSA VOLAISILLE YRITYKSILLE


Hyvä työnantajan edustaja,

Oheisella   kyselyllä   tiedustelemme    tarvetta    etätyöhön    liittyvään
koulutukseen.








Nykyaikainen   organisaatio   hyödyntää   täysimääräisesti    tietotekniikan
tarjoamat mahdollisuudet. Lisääntyvä verkostoyhteistyö edellyttää  tehokasta
tieto- ja viestintäteknologian käyttöä. Etätyö on  yksi  työn  organisoinnin
muodoista,  jolla  vastataan  nykypäivän  vaatimuksiin.  Etätyöllä   voidaan
lisätä organisaatioiden houkuttelevuutta työyhteisöinä.

Yrityksissä ja julkisorganisaatioissa tehtävä etätyö  voi  esimerkiksi  olla
etäopetusta/-koulutusta,  hallinto-  ja   toimistotöitä,   suunnittelutöitä,
neuvontapalveluita.  Etätyö  soveltuu  henkilölle,  joka  on   motivoitunut,
haluaa  käyttää  tietoverkkoja  ja   jonka   työhön   liittyy   itsenäisesti
suoritettavia ja ongelmanratkomista vaativia tehtäviä.

Arvomme  2.9.2005  mennessä  vastanneiden   kesken   200   euron   suuruisen
lahjakortin      Helsingin      kauppakorkeakoulun       Pienyrityskeskuksen
koulutusohjelmiin (käytettävä vuoden 2006 loppuun mennessä).


Parhain terveisin,

Riikka Piispa, tutkija
Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus
Puh. 040 8345 596, riikka.piispa@pyk.hkkk.fi

Asko Hänninen, tutkija
Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti
Puh. 044 5556773, asko.hanninen@helsinki.fi

KYSELY ETÄTYÖSTÄ

1. Tehdäänkö yksikössänne / onko yksikössänne tehty etätyötä?

Kyllä/Ei, miksi?(avoin vastausalue)

2. Minkälaisten tehtävänimikkeiden alla etätyötä tehdään?
(avoin vastausalue)

3.   Millaisia   tehtäväkokonaisuuksia    suoritetaan    etätyönä?    (esim.
suunnittelutyö, tutkimustyö, jne) (avoin vastausalue)

4. Kuinka paljon etätyötä tehdään ajallisesti?
        a) ei juuri ollenkaan
        b) muutama päivä/kuukausi
        c) osittaisena (esim. 1-2 pv/viikko)
        d) kokoaikaisena

5. Onko etätyöstä sovittu virallisesti sopimuksen muodossa?
   Kyllä/Ei

6. Ovatko etätyössä käytettävät laitteistot työnantajan hankkimia?
   Kyllä/Ei

7.  Mikäli organisaatiossanne  tehdään  etätyötä,  missä  etätyön  tekeminen
useimmiten tapahtuu?
        a) En osaa sanoa
        b) Kotona
        c) Vapaa-ajan asunnolla
        d) Muualla, missä (avoin vastausalue)

8. Onko etätyön suorittamisessa esiintynyt ongelmia?
   Ei / Kyllä, millaisia (avoin vastausalue)

9. Tullaanko yksikössänne jatkossa tekemään etätyötä?
   Kyllä/Ei/Mahdollisesti

10. Kuinka moni yksiköstänne voisi olla kiinnostunut etätyöstä?
   (avoin vastausalue)

11. Kuinka paljon yksikössänne toimivat henkilöt voisivat tehdä etätyötä?
        a) ei juuri ollenkaan
        b) muutama pv/kuukausi
        c) osittaisena (esim. 1-2 pv/viikko)
        d) kokoaikaisena

12. Olisiko yksiköllänne tarvetta tietää lisää etätyöstä?
   Kyllä/Ei

   13.   Organisaationne   etätyökulttuuria   kuvaa    parhaiten    seuraava
luonnehdinta:

   g)  Yrityksessämme  on  mahdollista  tehdä  työtä  kotoa  käsin  ja  sitä
      käytetään joitain  päiviä  kuukaudessa.  Etätyömahdollisuus  helpottaa
      keskittymistä vaativia tehtäviä - vaikkapa  suunnitelmien  laatimista,
      tms.
   h)    Yrityksemme    on    mahdollistanut    tärkeimpien    päivittäisten
      viestintäkeinojen käyttämisen mistä tahansa - esimerkiksi  sähköpostin
      käyttämisen selaimella.  Mahdollisuutta käytetään yleisesti ja usein.
   i)  Työpaikkani  lähiverkon  (Intranet   tms.)   resurssien   käyttö   on
      mahdollista   ajasta    ja    paikasta    riippumatta,    sekä    myös
      mobiililaitteilla.  Mahdollisuutta   käytetään   paljon   ja   se   on
      välttämätöntä työntekijöiden liikkuvuuden vuoksi.
   j) Tietoturvasyistä etätyömahdollisuutta ei työpaikallani ole.
   k) Etätyömahdollisuutta ei ole  yrityskulttuurin  tai  muiden  vastaavien
      syiden vuoksi.
   l) Muu luonnehdinta (avoin vastausalue):

14. Mitkä aiheet etätyön kohdalla erityisesti kiinnostaisivat yksikössänne?

        a) Etätyö yhtenä työn organisoinnin muodoista
        b) Etätyö organisaatioissa, hyödyt ja haasteet
        c) Käytännöt - mitä etätyönä tehdään ja miten?
        d) Kenelle etätyö soveltuu?
        e) Kulttuuri ja asenteet - miten varautua etätyöhön organisaatiossa
        f) Tieto- ja viestintäteknologian käyttö etätyössä
        g) Muu, mikä? (avoin vastausalue)

15. Onko yksikössänne kiinnostusta aihetta käsittelevään koulutukseen?
   Kyllä/Ei/Mahdollisesti

16. Mikä seuraavista koulutusmuodoista olisi yksiköllenne soveltuvin?

        a) Kahden päivän mittainen lähiopetus yksikkönne tiloissa
        b) Päivän mittainen lähiopetusjakso, jonka lisäksi verkko-opiskelua
        c) Täysin verkko-opiskeluna tapahtuva koulutus
        d) Jokin muu, mikä?

17.  Kuinka  paljon  organisaationne   olisi   valmis   panostamaan   etätyö
-koulutukseen rahallisesti?
        a) 300 e
        b) 500 e
        c) 1000 e
        d) muu, mikä

Seuraava kysymys käsittelee e-työtä hieman eri näkökulmasta. Oletuksena  on,
että  Etelä-Savossa   pk-yrityksillä   on   kiinnostusta   pääkaupunkiseudun
markkinoista. Helsingin  kauppakorkeakoulun  alaisuudessa  toimii  Helsingin
ydinkeskustassa New Business Center -yrityshautomo, jonka  yhteydessä  voisi
korvausta vastaan olla käytettävissä  tiloja  eteläsavolaisille  yrityksille
myyntineuvotteluita   ja   asiakastapaamisia   varten.   Tiloissa   olisivat
käytettävissä yleisimmät toimisto- ja palaverilaitteistot.

18. Olisiko yrityksellänne tarvetta  ko.  pääkaupunkiseudulla  sijaitseville
tuntitaksalla vuokrattaville toimistotiloille?
 Kyllä /Ei / Mahdollisesti

Jos, niin millä aikataululla?

19. Yhteystiedot

Nimi:
Yritys:
Asema organisaatiossa:
Yrityksen/yksikön henkilöstömäärä:
Puhelinnumero:

Sähköpostiosoite:



Kiitokset vaivannäöstäsi ja arpaonnea!




LIITE 6

Suunnitelma etätyötä käsittelevälle koulutukselle

Tavoitteet koulutukselle

Koulutuksen tavoitteena on kannustaa ja  kouluttaa  julkisia  ja  yksityisiä
työnantajatahoja etätyön organisoimiseen ja etätyöstä sopimiseen.

Koulutuksen käytyään osallistujat:
    - tunnistavat tilanteet, joissa etätyöstä  on  hyötyä  työnantajalle  ja
      työntekijälle,
    -   osaavat   kartoittaa,   mitkä   työtehtävät   soveltuvat    etätyönä
      suoritettaviksi ja mitä etätyöstä sopimiseen kuuluu,
    -  tuntevat  etätyön  suorittamiseen  tarvittavat  osaamisvalmiudet   ja
      työkalut,
    - ovat valmiita käynnistämään etätyökokeilun organisaatiossaan ja
    - tietävät etätyön edut ja haitat.

Kohderyhmät
    - Etelä-Savon julkiset työnantajat
    - Yksityiset työnantajat maakunnassa ja pääkaupunkiseudulla
    - Etätyökokeilusta kiinnostuneet organisaatiot ja henkilöt

Sisältö

1. Työkalupakki etätyön suorittamiseen
    - mitä voi tehdä verkkojen välityksellä (työ tapahtuu tietoverkoissa)
    - virtuaaliset tiimit ja yhteistoiminta tietoverkoissa
    - uudet työn organisointimallit: hyödyt ja haitat
    - etätyön suorittamisesta sopiminen: työsopimukset, työaika, vastuut
    - opastus etätyökokeilun järjestämiseen

2. Tieto- ja viestintäteknologia etätyön edellytyksenä
    - informaatioteknologiaan ja sen soveltamiseen liittyvät  peruskäsitteet
      sekä  tieto-   ja   viestintäteknologisten   taitojen   kartoitus   ja
      kohentaminen
    - lyhyt katsaus etätyössä tarvittaviin laitteisiin ja ohjelmistoihin
    - tietoturvakysymykset
    - etätuen järjestäminen

3. Etätyö yhtenä työn suorittamisen muotona (asenteellinen puoli)
    - kenelle etätyö soveltuu: mitä  vaatimuksia  asettaa  työnantajalle  ja
      työntekijälle
    - etätyöntekijän ominaisuuksista
    - luottamuksen merkitys
    - toimivien etätyömallien esiin tuominen


Toteutus


Koulutuksen  aluksi  toteutetaan  päivän  mittainen  koulutus,  joka   ohjaa
etätyön   organisoimiseen   ja   etätyökokeilun   järjestämiseen.    Lisäksi
järjestetään  seurantatapaaminen  mahdollisen  etätyökokeilun  tueksi  kaksi
kertaa koulutuspäivän jälkeen: noin 2  viikkoa  kokeilun  aloittamisesta  ja
kokeilun päätyttyä.

-----------------------
[1] Toimihenkilöiden ammattinimikkeitä: tuotepäällikkö, kehittämisjohtaja,
toimitusjohtaja, toimistopäällikkö, suunnittelija, insinööri,
palkkasihteeri, johdon sihteeri, myyntineuvottelija. Etätyöhön
soveltumattomat ammattinimikkeet sisälsivät mm. teollisuuden, kaupan- ja
palvelualan, sosiaali- ja terveysalan ammatteja, joiden harjoittaminen
etänä on mahdotonta.

-----------------------
Etätyö voidaan määritellä työksi, joka on kiinteästä työpaikasta ja
työajasta riippumatonta ja joka suoritetaan ainakin osittain tieto- ja
viestintätekniikoita hyödyntäen. Etätyön ei välttämättä tarvitse olla
kotona tehtävää työtä, vaan myös asiakkaan luona tehtävää tai mobiilia
työtä.

Etätyö voidaan määritellä työksi, joka on kiinteästä työpaikasta ja
työajasta riippumatonta ja joka suoritetaan ainakin osittain tieto- ja
viestintätekniikoita hyödyntäen. Etätyön ei välttämättä tarvitse olla
kotona tehtävää työtä, vaan myös asiakkaan luona tehtävää tai mobiilia
työtä.