PL 1744
70101 KUOPIO

06.12.2004

Tuija Aarnio ja Matti Christensen

Halmeniementie 296
52850 HALMENIEMI


HALMENIEMEN KOULUN LAKKAUTTAMINEN

Valittajat:

Puheterapeutti Tuija Aarnio ja IT-asiantuntija Matti Christensen, Halmeniementie 296, 52850 HALMENIEMI, Mäntyharju
p.041 523 9157 p.044 0 386 000 tuija.aarnio@puheterapeutti.fi, mattic@iki.fi

Nukketeatteriyrittäjät Satu ja Alfons Asplund, Hautalantie 5, 52850 HALMENIEMI
p.040 512 8271 satu.asplund@pp.inet.fi

Emäntä Leena Kapiainen, Haapiontie 87, 52850 HALMENIEMI
p.0400 435 376


Haemme muutosta Mäntyharjun kunnanvaltuuston päätökseen 15.11.2004 § 41 ( LIITE1 ), jolla Halmeniemen kyläkoulu lakkautetaan 01.08.2005.

1. Päätös on lainvastainen.

2. Päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä.


Perustelut

Asian on valmistellut ja ensimmäisen kerran esitellyt Kyttälän koulun apulaisrehtorina ja koulutoimenjohtajana toimiva Tuomo Penttinen, joka on ollut esteellinen kuntalain (365/1995) 52 §:n 2 momentin ja hallintolain (434/2003) 1 §:n 1 momentin 3 kohdan ja 2 momentin 1 kohdan nojalla, koska hänen sisarensa Leena Huusari on kunnan yhden koulun, Varpasen koulun, rehtori ja päätettävänä oleva asia on sen laatuinen, että se saattaa vaikuttaa Leena Huusarin työpaikkaan. Syksystä 2004 Tuomo Penttisen esityksestä ja koulutuslautakunnan päätöksellä hän on myös Halmeniemen koulun rehtori ( liitteenä koulutuslautakunnan päätös 14.06.2004, § 33, LIITE 2 ).

Vaikka asia teknisesti käsiteltiin esteellisyysepäilyn johdosta koulutuslautakunnassa uudelleen 02.11.2004 toisen henkilön toimiessa esittelijänä, asia perustui tuolloinkin yksinomaan esteellisen Tuomo Penttisen valmisteluun. Esittelijänä toimi lukion rehtori Leevi Norrena, joka aloitti Mäntyharjun lukion rehtorina 01.08.2004 neljän kuukauden koeajalla ( LIITE 3, sivu 2 ja LIITE 4 ), eikä hänellä siis voine olla tähän asiaan riittäviä valmiuksia.

Esteellisyyden vuoksi asian valmistelussa poikettiin valtuustoseminaarin koulutuslautakunnalle 19.05.2004 antamasta ohjeesta ( LIITE 5, valtuustoseminaarimuistio, LIITE 4, sivu 3), jonka mukaan piti valmistella kaksi vaihtoehtoa. Tuomo Penttinen toi koulutuslautakunnalle 13.10.2004 vain yhden vaihtoehdon, johon hän oli valinnut muita kouluja, mutta ei Varpasen koulua. Koulutuslautakunta sai takaisin 02.11.1004 täysin samansisältöisen esityksen kuin 13.10.2004, jossa Varpasen koulua ei ollut otettu huomioon. Tuomo Penttinen jätti näin valtuustoseminaarin ja lisäksi kunnanhallituksen 25.10.2004 asian uudelleen valmisteluun palauttaessaan antaman suullisen ohjeistuksen täysin huomioimatta. Ohjeistuksen mukaan myös Varpasen koulu piti ottaa valmistelussa huomioon tasavertaisesti muiden koulujen ohella.

Koulujen lakkauttamisen syynä on kunnan menojen karsiminen. Tuomo Penttisen laskelmat eri koulujen lakkauttamisen aiheuttamista kustannussäästöistä ovat virheelliset. Halmeniemen koulun lakkauttamisen säästöksi Tuomo Penttisen laskelmissa esitettiin 95 148 euroa, joka ei pidä paikkaansa, koska huomioon ei ole mm.otettu sitä, että lakkauttaminen aiheuttaa koulukuljetusten kustannusten kasvun 12 000 eurosta 52 000 euroon, kun koulumatkat pitenevät nykyisestä 200 m-15 km:stä 32-56 kilometriin yhteen suuntaan ollen pisimmillään 112 kilometriä päivässä. ( Tuija Aarnion ja Sari Tompurin kirje lautakunnalle 07.10.2004, LIITE 6 ). Lapset asuvat suuren Korpijärven ympärillä, jota kiertävä koulukuljetus poimisi heidät kuljetukseen.

Päättäjillä ei ollut asiaa käsiteltäessä oikeita tietoja päätöksen perustaksi. 08.11.2004 kunnanhallituksen kokouksessa olivat esillä Halmeniemen kyläaktiivien tilaamat vaihtoehtoiset laskelmat Halmeniemen koulun lakkauttamisen mahdollisesti aiheuttavista säästöistä. Pankinjohtaja Taisto Jantusen, Mäntyharjun kunnalta saatuihin taloustietoihin perustuvien, laskelmien mukaan koulun lakkauttamisesta aiheutuisi säästöä enintään 18 700 euroa ( Taisto Jantusen laskelmat, LIITE 7 ). Tuomo Penttisen tekemät laskelmat ovat virheelliset ja puutteelliset monessa kohdin; esimerkiksi Kyttälän koulun opettajien palkkaustarvetta ei ole huomioitu säästöjä pienentävänä tekijänä. Koulutoimen budjetissa on varattu kahden uuden opettajan resurssi Kyttälän kouluun, jonne Halmeniemen oppilaita oletetaan jatkossa kuljetettavan. ( Mäntyharjun koulutuslautakunta 22.09.2004 § 41. LIITE 8, sivu 3: "talousarvioesitys sisältää lisäksi kahden luokanopettajan palkkausmäärärahan lisäyksen Kyttälän kouluun syyslukukaudella 2005")

Kunnanhallituksen kokouksen liitteeksi lisättiin myös, Mäntyharjulle muuttaneen, Vantaan Ilolan koulun rehtori ( hoitovapaalla ), Juha Juurikkalan tekemä tarjous Mäntyharjun kunnalle ( LIITE 9 ). Hän tarjoutuu hoitamaan Halmeniemen koulua yksiopettajaisena, jolloin koulua ei tarvitsisi lakkauttaa taloudellisista syistä. Tuomo Penttinen lupasi Halmeniemen koulun vanhempainillassa 03.11.2004, että hän esittää Juha Juurikkalan tarjouksen kunnanhallitukselle, koska säästöt yhden opettajan mallilla ovat hänenkin mielestään samat kuin lakkauttamisessa - hän ei kuitenkaan koskaan pitänyt lupaustaan.

Kunnanhallitus päätti äänin 6-3 esittää Halmeniemen koulun lakkauttamista perustellen päätöstään seuraavasti:

1. taloudelliset seikat - jotka eivät pidä paikkaansa, kuten olemme edellä todenneet. Vaihtoehtoisia säästölaskelmia ei ole haluttu käsitellä asianmukaisesti. Lisäksi Juha Juurikkalan tarjousta ei ole käsitelty eikä valmisteltu asianmukaisesti.

2. koulun oppilasennuste - joka kuitenkin on Halmeniemen koulussa ollut viime vuosina kasvava ( LIITE 10 ). Halmeniemen koulun oppilasmäärä on aina ylittänyt valtuuston määräämän oppilasrajan. Kunnanvaltuusto päätti 29.04.2004 § 17 oppilasrajaksi 20 kaksiopettajaisessa koulussa vuoteen 2011 saakka ja päätti samalla myös yhden armonvuoden. Tätä päätöstä ei ole kumottu, ja päätökseen uskoen on kylään muuttanut keväästä 2004 alkaen seitsemän (7) lapsiperhettä. Mielestämme Mäntyharjun kunnan poukkoileva päätöksenteko on asettanut lapsiperheet sietämättömään tilanteeseen. Heidän oikeusturvaansa on loukattu. ( vanhempien mielipiteet, LIITE 11 )

3. aiempien kouluverkkoratkaisujen kokemukset. Tätä argumenttia emme ymmärrä lainkaan, eikä sitä ole meille pyynnöistä huolimatta selvitetty.

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Marita Mattila kutsui koolle ylimääräisen kunnanhallituksen kokouksen 15.11.2004 klo 15. Asialistalla olivat Aseman, Mynttilän ja Halmeniemen koulujen lakkauttamispykälät, jotka olivat samana iltana menossa kunnanvaltuuston kokoukseen. Kunnanhallituksen puheenjohtaja oli saanut Kuntaliiton lakimies Heikki Harjulalta sähköpostin, jossa katsottiin esteellisyyden olevan mahdollinen koskien em. valmistelua Varpasen koulun osalta. Taatakseen valmistelun laillisuuden valtuuston päätöksentekoa varten, kunnanhallituksen puheenjohtaja oli varautunut esittämään asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi. Ennen kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteamista kunnanhallituksen varapuheenjohtaja Kirsi Kohonen esitti, ettei kokousta pidetä, koska sille ei ole riittäviä perusteita. Lisäksi hän sanoi, ettei kunnan taloudellinen tilanne huomioon ottaen ole syytä maksaa kokouspalkkioita tällaisesta kokouksesta. Esitystä kannatettiin, ja äänestyksessä kokous päätettiin olla pitämättä. ( LIITE 12 )

Kunnanvaltuuston kokouksessa 15.11.2004 kunnanhallituksen puheenjohtaja Marita Mattila ei saanut lupaa jakaa valtuutetuille, pankinjohtaja Taisto Jantusen tekemää, em.laskelmia täydentävää vertailua eri koulujen lakkauttamisesta aiheutuvista säästöistä. Valtuuston puheenjohtaja Markku Häkkäsen mukaan kopiokone oli rikki, ja siksi vertailua ei voitu monistaa valtuutetuille. Esitetty syy on alentava koska valtuustosali on Valtion virastotalossa, jossa toki on käytössä useita kopiokoneita. ( Pankinjohtaja Taisto Jantusen tekemä, aiemmin esitettyjä laskelmia täydentävä, vaihtoehtoinen kouluverkkoesitys, LIITE 13 )

Kunnanhallituksen puheenjohtaja esitti valtuuston kokouksessa Halmeniemen koulun lakkauttamisen sijaan asian valmistelua uudelleen. Äänestyksen jälkeen käsittely kuitenkin jatkui ja päätös tehtiin kunnanhallituksen esityksen mukaan äänin 17-10. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Marita Mattila jätti eriävän mielipiteen ( LIITE 1 s. 13-14, joka on kunnanvaltuuston pöytäkirjaotteen liite 6 c ).

Tarkistettu äänestyspöytäkirja asiasta on virheellinen, sillä siinä kerrotaan äänestystuloksen olevan 20-6 ( LIITE 1 s. 12, pöytäkirjaotteen liite 6b ). Todellisuudessa äänestystulos oli kuitenkin 17-10. Lisäksi liitteessä todetaan, että Aseman koulun rehtori Esko Jolkkonen olisi poistunut kokouksesta, mikä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Valtuutettuja oli paikalla 27. Tämäkin tukee käsitystämme, että valmistelu on ollut lainvastaista kaikissa vaiheissaan.

Kyläläisille ei ole järjestetty yleistä kuulemistilaisuutta koulun lakkauttamisasiasta, kuten Mynttilän ja Aseman kylissä. Yleisen kuulemistilaisuuden pitäisi olla avoin kaikille, ja siitä pitäisi ilmoittaa kunnan virallisessa ilmoituslehdessä.

Kunnanjohtaja Jussi Teittinen on ylittänyt toimivaltansa, kun hän ei ole pysäyttänyt valmistelua, vaikka hän on ollut tietoinen valmistelun virheellisyydestä ja valmistelevan virkamiehen esteellisyydestä. Lisäksi hän oli pyytänyt kunnanhallituksen puheenjohtaja Marita Mattilaa etsimään vaihtoehtoisia säästökohteita vastapainoksi Halmeniemen koulun lakkauttamiselle. Kun Marita Mattila esitti vaihtoehtoisia säästökohteita (kirjastoauto, henkilöstömenot sivistyspalveluissa), Teittinen siirsi säästöehdotukset kattamaan yleistä budjetin alijäämäisyyttä. Käytännössä kunnanjohtaja näin karsi myös kyläkulman kirjastopalveluja, kun ei pitänyt lupaustaan ottaa vaihtoehtoiset säästöt kompensoimaan väitettyä taloudellista koulun lakkauttamistarvetta.

Valtuuston päätös on kumottava. Se on järkyttävä malliesimerkki siitä, mitä voi seurata, kun kuntalain ja hallintolain esteellisyyssäännöksiä ei noudateta, vaan esteellisen virkamiehen sallitaan valmistella asia. Paitsi, että näin syntyneellä päätöksellä ei saavuteta sen tarkoitusta, eli kulujen karsimista, sillä myös räikeästi loukataan kuntalaisten yhdenvertaisuutta, eli jopa perustuslain heille suomaa perusoikeutta. Asia on valmisteltava uudelleen ja valtuuston on saatava päättää asia oikeiden tietojen pohjalta. Vain siten voidaan taata kaikille kunnan oppilaille tasavertainen oikeus saada perusopetusta ja varmistaa, että koulumatkoista ei tule kestoltaan kohtuuttomia alaluokkien oppilaiden henkistä ja fyysistä kehitystasoa ajatellen.

Halmeniemen kylä on aktiivisesti kehittänyt kylän harrastusmahdollisuuksia ja hankkinut näyttävin kampanjoin uusia asukkaita yli kuuden vuoden ajan ( LIITE 5 ). Kouluverkkoratkaisuja on pohdittu keväisin ja syksyisin kunnassa niin, että aina Halmeniemen kylän koulun lakkauttaminen on ollut virkamiesten mielestä ensimmäisiä keinoja kohentaa kunnan taloutta. Kyse ei mielestämme ole taloudesta, vaan jostakin aivan muusta, kun kolmasosa kunnasta halutaan jättää ilman perusopetuksen palveluja ( kartta, LIITE 14 ).

Mielestämme kunnassa aiemmin tehdyt kolmen koulun lakkauttamisprosessit ovat saaneet aikaan sen, että kunnanvaltuusto ei ole kyennyt käsittelemään asiaa neutraalisti ja kuntalaisten parasta ajatellen. ( Kaija Juurikkalan kolumni Länsi-Savo 13.11.2004, LIITE 15 ).

Mielestämme suomalaisilla on oikeus asua ja saada peruspalveluita tasavertaisesti myös haja-asutusalueella. Kylien kehittäjien ja maallemuuttajien oikeusturvan takia on syytä saada aikaan pysyviä pelisääntöjä kansalaisten oikeusturvan takaamiseksi, ja kunnan on syytä noudattaa hyvää hallintomenettelyä.

Vaadimme toimenpidekieltoa Halmeniemen koulun lakkauttamispäätökselle. Mäntyharjun kunta ei saa jatkaa Halmeniemen koulun lakkauttamispäätöksen toimeenpanoa ennen kuin valituksemme on käsitelty.

Jos Kuopion hallinto-oikeus näkee tarpeelliseksi, olemme valmiita suulliseen kuulemiseen.


Halmeniemellä 06.12.2004


Tuija Aarnio Matti Christensen


Satu Asplund Alfons Asplund


Leena Kapiainen