Halmeniemen kehittämisyhdistys haluaa perustaa 1-opettajaisen koulun 6-12-vuotiaille oppilaille. Opettajaksi on lupautunut Pko Juha Juurikkala, jolla on kokemusta samankaltaisen opetusryhmän opettamisesta Vantaalla.
Yksiopettajaisia kouluja oli aikaisemmin paljon Suomessa, esim. 1970-luvulla yksiopettajaiset koulut olivat aika yleisiä haja-asutusalueilla. Nykyisin yksiopettajaisia kouluja on erityisesti saaristoissa. Kyse ei ole siis uudesta ennen kokemattomasta opetuksen järjestämistavasta. Halmeniemen kehittämisyhdistys tukeutuu hakemuksessaan erityisesti yhdysluokkaopetuksen etuihin. Yhdysluokkaopetusta pidetään koko koulun läpäisevänä kasvatusfilosofiana. Pienten koulujen opetusta ja erityisesti yhdysluokkaopetusta tutkineena totean, että kansainvälisessä tutkimuksessa puhutaan multi-age-luokista, joita perustetaan juuri kasvatuksellisten etujen takia (esim. Mason-Burns 1997; Veenman 1995). Kehittämisyhdistys tukeutuu sosiaalisen kasvatuksen etuihin ja nimenomaan yhteisöllisyyden kehittymiseen. Monet tutkimukset (esim. Peltonen 1998; Brofenbrenner 1970; Derscheid 1997; Kandel-Hawkins 1992; Lane 1947; Radke-Yarrow, Zahn-Waxler-Chapman 1983; Radke-Yarrow-Zahn-Waxler 1986; Whiting 1963) puoltavat tätä näkemystä. Suomessa professori Matti Koskenniemi toi ansiokkaasti esille jo 1940-luvulla varsinkin sosiaalisen kasvatuksen etuja yhdysluokista. Nyttemmin tämä keskustelu valitettavasti puuttuu miltei tyystin.
Halmeniemen kehittämisyhdistys perustelee koulun lupa-anomusta halulla taata sivukylällä asuvalle lapselle tasavertaisen oikeuden saada peruskoulupalvelua. Suomen koulutuspoliittisena linjauksena on ollut juuri tämä lausuma. Koulu tulisi noudattamaan opetushallituksen ohjeisiin perustuvaa opetussuunnitelmaa ja olemaan osa kunnan koulujärjestelmää.
Halmeniemen kehittämisyhdistyksen yksityiskouluhankkeessa tulee voimakkaasti esille koulun ja vanhempien yhteistyö. Nykyisten opetussuunnitelman perusteiden mukaan koulun on tehtävä yhteistyötä kotien kanssa. Tutkimusten mukaan lapsi hyötyy tällaisesta kasvatuksellisesta kehästä, positiivinen asenne kotoa kouluun heijastuu lapsen positiivisena asenteena kouluun ja oppimiseen.
Maaseutupoliittisessa kokonaisohjelmassa vuosille 2005-2008 (Elinvoimainen maaseutu - yhteinen vastuumme, MMM: julkaisu 15/2004) todetaan, että hallituksen maaseutupoliittisten linjausten mukaisesti maaseutua kehitetään kilpailukykyisenä asuinalueena. Palvelutehtävien toteuttamisessa korostuvat kuntatason ohella yhä enemmän seutu- ja kylätaso. Kaikkiin edellä esittämiini perusteisiin viitaten puollan yksityiskoululupa-anomukseen myönteistä päätöstä. Todennäköisesti tämä yksityiskoulu tulee onnistumaan toiminnassaan kokeneen opettajan ja kyläyhteisön toimivan yhteistyön myötä.
Kärsämäellä toukokuun 15. päivänä 2005
Taina Peltonen
KT, sivistystoimenjohtaja-rehtori
p.044-4456 810
taina.peltonen@karsamaki.fi