Lausunto Halmeniemen kehittämisyhdistyksen yksiopettajaisesta kyläkouluhankkeesta

Professori, Oulun Yliopisto, Kajaanin opettajankoulutusyksikkö

Kaitoväylä 27 C 10, 90570 Oulu

p.040-5692444
esko.kalaoja@oulu.fi


Ikäluokkien pienenemisen vuoksi etenkin harvaanasuttujen alueiden kouluverkko on heikentynyt voimakkaasti viime vuosikymmeninä. Ilmiö on kansainvälisesti tunnistettu. Eri puolilla maailmaa jopa yksiopettajaiset koulut ovat mahdollistaneet syrjäisten alueiden lasten koulunkäynnin lähikouluissa. Mainittujen koulujen alueellista merkitystä ja pedagogisia käytäntöjä on alettu jopa tutkimuksellisesti seurata.

Halmeniemen yksiopettajaiseen kyläkouluhankkeeseen suhtaudun myönteisesti.

Seuraavassa perustelen kannanottoani.

1. Koulun ylläpitäjät näkevät pienen kaksiopettajaisen koulun oppilaskohtaiset kustannukset huomattavasti kalliimmaksi isojen koulujen vastaavin menoihin verrattuna. Yksiopettajaisen koulun kustannukset alenevat huomattavasti.

2. Maaseudun kehittämisessä ja asuttuna säilyttämisessä kyläkouluilla on merkittävä rooli. Perinteisesti ja edelleenkin ne toimivat kylän keskuksena yhdistäen asukkaita erilaisten toimintojen kautta. Näin koulut lisäävät yhteisöllisyyttä, sosiaalista pääomaa ja hidastavat nuorten ja muiden asukkaiden syrjäytymistä. Koulun säilyttämisellä yksiopettajaisena saattaa parhaimmillaan olla merkittävä aluepoliittinen tehtävä.

3. Kyläkoulu on monien tutkimusten mukaan turvallinen kasvu- ja oppimisympäristö lapselle. Koulun ja kodin läheinen vuorovaikutus samoin kuin eri-ikäiset toverit muodostavat oppimiselle suotuisan perhemäisen ilmapiirin. Lähikoulu aktivoi lasten vanhempia tukemaan ja seuraamaan lastensa koulunkäyntiä. Lyhyet koulumatkat lisäävät koulunkäynnin turvallisuutta.

4. Viimeaikaisen tutkimuksen mukaan yhdysluokkaopetusta (eri-ikäisopetusta) ollaan pedagogisten ansioiden vuoksi siirtämässä isoihin kouluihin. Nykyään arvostettuihin yhteistoiminnallisiin opetusmuotoihin pienen koulun eri-ikäisyyteen pohjaava perhemäinen toimintatapa erilaisine ryhmävariaatioineen koko koulu opetusryhmästä parityöskentelyyn tuo pedagogisesti arvokkaan lisän. Eri-ikäisryhmissä nuoremmat "mallintavat" vanhempia oppilaita ja vanhimmat oppivat auttamaan ja tukemaan nuorempia. Opettaja ajautuu luonnostaan konstruktivistisen opetuskäsityksen vaatimaan ohjaajan rooliin.

5. Halmeniemen yksiopettajaisessa kouluhankkeessa painottuu yhteistoiminnallisen oppimisen lisäksi yhdysluokkaan varsin luonnollisesti kuuluva oppilaiden itsenäinen urakkatyö, jota voidaan tukea monenlaisilla eri-ikäisyyttä painottavilla yhteistyömuodoilla.

6. Eri-ikäisopetus mahdollistaa oppilaiden etenemisen enemmän omien taitojen kuin luokka-asteen mukaan. Eri-ikäisryhmässä 0-6 oppilaat voivat opiskella seitsemän vuoden oppisisällöt oman kehitystasonsa ja aikataulunsa mukaan. Näin voidaan siirtyä eräänlaiseen luokattomaan opetukseen jo peruskoulun alemmilla luokilla luonnollisissa ja turvallisissa oloissa ilman kilpailua.

7. Merkittävänä kylä- ja lähikoulun ansiona voi pitää koulutiedon helppoa soveltamista ja liittämistä paikalliseen ympäristöön ja yhteisöön. Lasta lähellä olevien asioiden käsittely koulussa lisää opiskelumotivaatiota. Paikallisen opetuksen toteuttamiseen on helppo ottaa mukaan lasten vanhempia sekä muita asukkaita ja vanhempia.

8. Kansainvälisesi tunnettujen ja arvostettujen Montessori - ja Jena -koulujen pedagogiikka kulminoituu vähintään kolmen vuosiluokan yhteisopettamiseen. Halmeniemen hankkeessa voitaisiin osin soveltaa mainittujen koulujen periaatteita.

Oulussa 25.toukokuuta 2005



Esko Kalaoja

Professori, Oulun Yliopisto