Sen verran ruusuinen kuva minulla on maaseudusta ja nykyisestä kotipitäjästäni ollut, etten tosiaan ole voinut kuvitella kirjoittavani tällaista mielipidekirjoitusta. Nyt on kuitenkin käynyt selväksi että täkäläisillä päättäjillä ja virkamiehillä on niin vakavia puutteita ymmärryksessään ettei muukaan taida auttaa.
Hiljaisuus, puhtaus, jne. ovat ihan selviä asioita, mutta entäs se kyläyhteisö...
Kävipä tuossa viime viikolla niin että nelivuotias puuhapakkauksemme oli tontin nurkalla leikkimässä poikien rakentaman 'majan' ympärillä kun ystävällinen kyläläismies ajoi ohitse ja huomasi Ronin syrjäsilmällä. Hän peruutti autonsa takaisin kohdalle ja kävi huolehtimassa ettei Ronille satu mitään kun niin syvän ojan varressa leikkii - pihalla puuhastelevaa äitiä tai ikkunan ääressä etätöitään väsäävää isää hän ei voinutkaan huomata.
Kannattaapa pohtia olisiko ohikulkija pysähtynyt tuolla isossa kaupungissa josta olemme tulleet - tai Mäntyharjun keskustaajamassa jonne muuttaminen EI olisikaan maalle muuttamista, vaan kaupungistuvan ympäristön ongelmien mittakaavan viilaamista !
Joskus aikanaan on naapureita autettu tai käyty juttelemassa portin kulmalla - mutta olen ollut lievimmin sanoen hämilläni kun samanlainen yhteisöllisyys on vielä läsnä täällä Halmeniemellä; moni on käynyt tervehtimässä, kellari on ihan turvoksissa perunoita, porkkanoita, sipuleita, tervetuliaisleipiä on vieläkin pakkasessa.... Kun vain osaisi olla saamamme vastaanoton arvoinen.
Kun viisi vuotta sitten huomasimme ilmoituksen jonka perusteella olemme nyt tämän mukavan, vanhan talon hiukan velkaisia omistajia, oli yksi suurimpia riemun aiheitamme Halmeniemen kyläkoulu; jospa pojat saisivat käydä alakoulunsa pienessä koulussa jossa opettajalla aidosti on mahdollisuus tuntea oppilaansa ja heidän perheensä - ja toimia sen mukaisesti.
Tiedän että kaikkien Halmeniemen koulun lasten vanhemmat ajattelevat koulustaan samalla tavalla positiivisesti - eivätkä voi ymmärtää kyläkoulun lakkauttamispuheita, varsinkaan kun perusteita kustannussäästöjen tai muiden asioiden puolesta ei kyetä osoittamaan.
Uskon myös, että moni perhe harkitsee jo nyt vakavasti pois muuttamista, ja se on tappio koko kunnalle.
Me emme ole muuttamassa minnekään vaikka täytyykin ihailla sitä päättäväisyyttä jolla Mäntyharjun virkamiehet ja poliittiset päättäjät koettavat tehdä maalla asumisen ja maaseudulle muuttamisen mahdottomaksi.
Nyt on ryhdyttävä oikomaan virheellisiä päätöksiä - koska siitähän tässä toki on kyse - jos tiheällä siivilällä vaivaudutaan tutkimaan, löytyy pieniä ja suurempiakin kohteita tai hankkeita, joita voisi lykätä tai harkita uudelleen, jottei tarvitsisi tehdä jotain niin kielteisesti perheiden olosuhteisiin vaikuttavaa kuin koulujen lakkauttaminen !