Yksiopettajaisen kyläkoulun kuvausta

Halmeniemen kylän ja koulua valmistelevan yhdistyksen kuvaus

Halmeniemen kylä on ollut koko 2000-luvun muuttovoittoinen, uusia asukkaita on muuttanut kylään kampanjamme myötä 47. Kyläkoulussamme on lapsia 20, mikä on kunnan päättämä oppilasraja. Tärkeimmät syyt, miksi perheet ovat muuttaneet kyläämme, ovat kyläkoulu ja kylämme vahva yhteisöllisyys. Kuntien vaikean taloustilanteen vuoksi kyläkoulujen ratkaisevaa merkitystä ei kuitenkaan kyetä ottamaan päätöksenteossa huomioon. Mäntyharjun kunnanvaltuusto on päättänyt lakkauttaa nykyisen kaksiopettajaisen Halmeniemen koulun kuluvan vuoden syyslukukauden alusta lukien. Maassamme suljetaan lähivuosina arviolta 80 kyläkoulua vuosittain.

Kylämme ja koulumme sijaitsee Mäntyharjun kunnan itäisellä äärilaidalla, valtatie 15 läheisyydessä. Alue rajoittuu moniin naapurikuntiin ja muodostaa Etelä-Savon, Kymenlaakson sekä Etelä-Karjalan maakuntien rajan. Matkaa Mäntyharjun kuntakeskukseen ja lähimpään kunnan ylläpitämään kouluun on oppilaiden kotipaikasta riippuen 32 - 48 kilometriä yhteen suuntaan. Koulukuljetusten reiteistä riippuen matkat saattavat pidentyä tuostakin ja käytettävät tiet olla huonokuntoisia. Koulumme ei siis kilpaile yhdenkään kunnan ylläpitämän koulun kanssa samoista oppilaista. Lähimmät kyläkoulut sijaitsevat naapurikuntien, Ristiinan ja Valkealan, puolella, jonne kulkuyhteydet ovat paremmat, mutta yhteistyö koulukuljetusten järjestämiseksi ei ole näillänäkymin mahdollista.

Halmeniemelle perustettiin tänä keväänä kehittämisyhdistys, jonka ensimmäinen tehtävä on kyläkoulun tulevaisuuden varmistaminen. Tarjoamme Mäntyharjun kunnalle sopimusta koulun jatkumisesta yksiopettajaisena. Vaihtoehtoina on kunnan tai Halmeniemen kehittämisyhdistyksen ylläpitämä yksiopettajainen kyläkoulu.

Lasten kehityksellisiin tarpeisiin ja valmiuksiin liittyvät asiat

Pienen lapsen normaali kyky keskittyä ja pysyä aloillaan on rajallinen. Koulunaloitusiässä paikoillaan istumista ja oppimiseen keskittymistä voi edellyttää noin 30-45 minuuttia kerrallaan. Jos koulumatkat edellyttävät jo lähes tunnin paikallaan istumista taksissa, ei ole odotettavissa kovinkaan keskittymiskykyistä ja opinhaluista päivänaloitusta koulussa.

Jos kyläkoulumme ei saa lupaa jatkaa toimintaansa, lasten koulupäivät pitenevät sääolosuhteista ja kuljetusten yhteensovittamisista riippuen 40-60 minuuttia sekä koulupäivän alussa että lopussa. Vaikkapa 6-vuotiaan esikoululaisen koulupäivä voisi alkaa klo 8.15 taksiin noustessa ja päättyä klo 15.45 taksista poistuessa. Näin pitkiä koulupäiviä on koulutoimen kaavailujen mukaan 2-3 kertaa viikossa. Pienten lasten koulupäivät sisältäisivät koulutuntien ja matkojen lisäksi 1-2 tuntia vanhempien oppilaiden koulupäivän päättymisen odotusta ennenkuin koulumatka voi alkaa.

Tiedämme toki, että Lapin ja Oulun läänien alueella tämä ei ole vielä ollenkaan tavatonta. Me asumme kuitenkin Etelä-Savossa, vain 200 kilometrin päässä Helsingistä pohjoiseen, missä lasten keskimääräinen koulumatka ala-asteiässä on lääninhallituksen tutkimuksen mukaan alle 5 kilometriä.

Pedagogiset ja kasvatukselliset seikat

Koulumme haluaa toteuttaa ns. yhden opettajan mallia. Tämä malli on varteenotettava vaihtoehto kaikkialla väestökatoalueilla käynnissä oleville kyläkoulujen lakkauttamishankkeille. Koulussamme annetaan opetusta 0-6 -luokilla ja sen oppilaat ovat 6-12 vuotiaita. Heidän koulupäivänsä ovat peruskoululainsäädännön mukaisesti 4-6 oppitunnin mittaisia.

Yksiopettajainen koulu pystyy toimimaan lasta aktivoivana ja mielekkäänä oppimisympäristönä jopa 25-30 oppilaalle. Vantaan Ilolan koulussa yksi opettaja vastasi luokasta, jossa oli 30 1-6 -luokkien oppilasta. Tämä hyväksi todettu malli halutaan siirtää haja-asutusalueen perusopetuspalveluja turvaamaan.

Koulumme opettajaksi on lupautunut Vantaan Ilolan koulua viisitoista vuotta johtanut rehtori Juha Juurikkala, joka tunnetaan 'Ilolan mallin' yhdysluokkaopetuksen kehittäjänä. Ilolan koulun pedagogiikka kehittyi monivuotisten kokemusten tuloksena. Se perustuu konstruktivistiseen oppimiskäsitykseen. Nykyinen opettajainkoulutus maassamme nojaa vankasti konstruktivistiseen ajatteluun.

Lyhyt kuvaus koulun toimintatavasta:

opettaja käy jokaisen lapsen kotona keskustelemassa vanhempien kanssa lapsesta, hänen yksilöllisistä tarpeistaan sekä koulun toimintatavasta. Opettaja tekee vanhempien kanssa yhteistyötä, mutta vastuu koulutyöstä on oppilaalla itsellään ja opettajalla.
oppilaat määrittelevät opettajan ohjaamina itselleen oppiainekohtaisesti 'oppimisurakat' sovituksi ajanjaksoksi kerrallaan aineesta ja asiakokonaisuudesta riippuen
oppilaat työskentelevät itsenäisesti ja yksilöllisesti urakoidensa parissa opettajan ja muiden aikuisten auttaessa heitä tarvittaessa
oppilaita kannustetaan ja ohjataan auttamaan toisiaan sekä tekemään yhteistyötä
opettaja on jatkuvasti selvillä kunkin oppilaan etenemisestä opinnoissaan ja pystyy siten valvomaan, että lukuvuoden aikana opetussuunnitelman mukaiset oppisisällöt tulevat opiskeltua.
opettaja seuraa viikoittain kunkin oppilaan opintojen ja osaamisen edistymistä. Varsinainen osaaminen osoitetaan kokeilla, kuten muissakin peruskouluissa.
koulu on oppilaiden, opettajan ja muiden koulun aikuisten yhteinen työpaikka, jossa oppilaat ovat nuorempia työtovereita ja heitä kunnioitetaan sen mukaisesti
koulu on vuorovaikutteinen yhteisö, joka tukee lapsen yksilöllistä oppimistyyliä ja itsenäistä roolia oppijana
mikäli oppilas syystä tai toisesta jättää itse määrittelemänsä urakan tekemättä sovitussa ajassa, se jäädään tekemään koulupäivän jälkeen. Yleensä lapset eivät kokeile tätä vaihtoehtoa kovin montaa kertaa.
mahdollisissa sairas- tai muissa poikkeustilanteissa vanhempien luoma osaamisverkosto turvaa koulutyön jatkumisen. Pitkäaikaisemmissa poissaoloissa on opettajalla tiedossaan riittävästi päteviä sijaisopettajia turvaamaan opetuksen jatkuvuus.

Tällä tavalla toteutetun yhdysluokkaopetuksen lähtökohtana on, että jokainen terve lapsi haluaa oppia. Ilolan koulusta saadut kokemukset ovat osoittaneet, että opetussuunnitelman mukaisten oppisisältöjen omaksumisen lisäksi lapset tulevat kouluun koko ala-asteen ajan mielellään ja luokkien yhteisöllisyys kehittyy huomattavasti perinteistä vuosiluokkarakennetta suotuisammin. Samansuuntaisia tuloksia on saatu myös kansainvälisissä yhdysluokkaopetusta koskevissa tutkimuksissa. Kasvatustieteen tohtori Taina Peltonen toteaa väitöskirjassaan puutteeksi sen, ettei suomalaista tutkimusta aiheesta juuri ole. Yhdysluokkaopetusta annetaan suomalaisissa pienissä kouluissa kuitenkin paljon ja olisi erittäin tärkeää kerätä asiasta myös tutkimustietoa ( Peltonen, T., 2002 )

Ilolan koulun yhdysluokkaopetuksesta havaittiin myös, että oppilaiden keskinäinen kilpailu vähenee, sillä onhan aivan luonnollista, että useita vuosia vanhempi luokkatoveri osaa asioita enemmän ja paremmin kuin nuorempi. Luokan vanhemmat oppilaat omaksuvat ohjaavan ja auttavan asenteen nuorempiaan kohtaan, kun heitä siihen kannustetaan. Opiskelumotivaatio säilyy, kun lapset kokevat voivansa itse vaikuttaa työnsä sisältöihin.

Alueelliset ja laajemmat yhteydet

Tämä koulunpitotapa on herättänyt suurta kiinnostusta opetushallituksessa, jossa on alkamassa yhdysluokkaopetusta tutkiva projekti vuoden 2006 aikana. Kouluamme haluttaisiin käyttää tämän opetusmetodin kehittämis- ja tutkimuskouluna. Juha Juurikkala on käynyt asiasta keskustelua opetusneuvos Irmeli Halisen kanssa.

Itä-Suomen läänin maaherra ja sivistystoimentarkastaja ovat myös hyvin kiinnostuneita mahdollisuudesta saada tällainen kokeilu toimintaan alueellamme. Läänin sivistystoimentarkastaja pitää hyvin mahdollisena, että lääni haluaisi käyttää koulua tutustumis- ja kouluttautumiskohteena opettajille, jotka voisivat soveltaa samaa pedagogista mallia omissa kouluissaan. Tällä alueella on paljon kyläkouluja, joita uhkaa lakkauttaminen.

Mielestämme koko Itä-Suomi tarvitsee ehdottamaamme mallia. Koulustamme saatavat kokemukset ja tutkimustulokset tulevat hyödyttämään maanlaajuisestikin perusopetuksen kehittämistä ja pienten koulujen arvostusta.

Suomessa ei ole toista tällaista opetusmetodia ja pedagogiikkaa toteuttavaa kyläkoulua. Halmeniemen kyläkoulu tarjoaisi arvokkaita kokemuksia ja oppimismahdollisuuksia maamme peruskoulujärjestelmälle.

Kylämme lasten vanhemmat ovat sitoutuneet ja motivoituneet tukemaan yhdenopettajan koulun toimintaa. Emme ole perustamassa mitään eliitikoulua tai 'parempien ihmisten' koulua. Koulumme ei sodi peruskoulujärjestelmän periaatteita vastaan. Päinvastoin, haluamme taata myös täällä, kuntamme syrjäkylällä asuville lapsille tasavertaisen oikeuden saada peruskoulupalvelua lasten ikä- ja kehitystasoon nähden kohtuullisella tavalla.